|
Tuloerot, joita pidetään yleisesti keskeisenä eriarvoisuuden mittarina, ovat kasvaneet useissa kehittyneissä maissa useiden vuosikymmenten ajan aina 1970- ja 1980-luvuilta lähtien. Syitä eriarvoisuuden muutoksille on haettu niin talouskasvusta ja talouden kehittymisestä (Milanović 2011; Milanovic 2019), kriiseistä (Morelli ja Atkinson 2015; Scheidel 2017), varallisuudesta ja pääomatuloista (Piketty 2014; Bengtsson ja Waldenström 2018) sekä globalisaatiosta ja teknologisesta kehityksestä (Acemoglu 2002; Roine, Vlachos, ja Waldenström 2009). Talouskasvusta ja muista edellä mainituista voimista huolimatta maiden väliset tuloerot, mahdollisuuksien tasa-arvo sekä tapahtuneet muutokset näissä eriarvoisuuksissa ovat erittäin huomattavia (Roikonen 2021a; Jäntti et al. 2006; Roikonen, Ojala ja Eloranta 2021; Corak 2013; Roikonen 2021b). Tämä viittaa siihen, että eri yhteiskunnat ovat mukautuneet ja suhtautuneet näihin voimiin erilaisin näkökulmin ja tavoin. Toisin sanoen, politiikka ja vallitsevat instituutiot ovat tärkeitä siinä, mihin suuntaan nämä voimat vievät eriarvoisuutta ja millä voimakkuudella.
Viimeaikaiset selvitykset ja kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet alueellisen eriytymisen pysäyttämisen tai hillitsemisen erittäin haastavaksi. Positiivisena merkkinä on kuitenkin huomattu se, että myönteisen erityiskohtelun tuella on saavutettu hyviä tuloksia muun muassa Helsingissä (Silliman 2017). Viimeaikaiset selvitykset kuitenkin korostavat sitä, että segregaatiokehitystä ei pysäytetä investoimalla pelkästään kouluihin, vaan toimialojen välisellä yhteistyöllä (Bernelius ja Huilla 2021; Huilla 2022b). Vaikka kunnan rooli verotuksen ja tulonsiirtojen (Jäntti et al. 2010) tai julkisen kulutuksen ja palveluiden (Lindert 2004) muokkaajana on hyvin rajallinen, sillä on suuri vaikutusvalta alueellaan kaupunkiympäristön (kaavoitus, asuntopolitikka ym.), koulutuksen (varhaiskasvatus, peruskoulu, toinen aste ym.), kaupunkikulttuurin (kirjastot, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ym.) sekä tulevalla hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta. Myös Vantaalla on tehty vaikuttavaa toimialojen välistä yhteistyötä Myönteisen erityiskohtelun (MEK) ohjelmassa vuodesta 2019 lähtien. Vantaa on lisännyt esimerkiksi merkittäviä panostuksia nuorisotyöhön, joka on esimerkki vaikuttavasta nuorten syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ennaltaehkäisevästä toiminnasta.
Sosiaalisesti kestävä Vantaa -strategiateeman suunnitelman eli Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelman tavoitteena on torjua eriarvoistumisen kasvua sekä alueellisen huono-osaisuuden kasautumista. Ohjelmakokonaisuudella on tarkoitus tasata asukkaiden mahdollisuuksia hyvinvointiin, ehkäistä näköalattomuutta sekä lisätä alueiden elinvoimaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tarvitsemme tutkimusta päätöksenteon ja toimintamme tueksi. Täten tarjoamme neljä lopputyöpaikkaa, joista jokaisesta voidaan maksaa 2 500 euron palkkio.
Lopputyöaiheet voivat liittyä monipuolisesti kaupungin harjoittamaan toimintaan niin kaupunkiympäristön (kaavoitus, asuntopolitiikka, kiinteistöt ym.), kasvatuksen (varhaiskasvatus, peruskoulu, toinen aste ym.), kaupunkikulttuuri (nuoriso, kulttuuri, kirjasto, liikunta ym.) tai kaupunginjohdon (työllisyys, elinkeino, kotoutuminen ja turvallisuus ym.) toimialaan. Kuitenkin etusijalle ja erityisen kiinnostaviksi aiheiksi on nostettu seuraavat Vantaan kaupunkiin tai sen kaupunginosiin liittyvät teemat:
· Segregaatioon liittyvät kysymykset, kuten asuinalueiden eriytyminen, historia ja kaavoitus
· Aluekyselyt ja palveluverkkoon liittyvät selvitykset
o Miten Vantaan kaupunki voisi kerätä tietoa palveluidensa tasosta ja asiakastyytyväisyydestä?
· Asukasidentiteettien tutkimus, erityisesti Vantaan vähemmistöjen identiteettien tutkimus
· Tavoitteena voisi olla syventyminen monikulttuurisen lähiyhteisön kulttuuriin ja asenteisiin. Esimerkiksi vähemmistö- ja lähiöasennetutkimus, jossa selvitettäisiin eri kulttuurivähemmistöjen asenteita muun muassa harrastamiseen, yhteiskuntaa ja sen edustajia kohtaan ym.
· Työllisyyteen liittyvät asiat, kuten se mitkä tekijät helpottavat tai vaikeuttavat työn ja perhe-elämän yhdistämistä tai mitkä tekijät ovat esteenä työllistymiselle.
· ”Kotoutumispolun” kokonaistarkastelu: mm. kielenopetus ja työ- ja koulutuspolut Vantaalla
· Tutkimuksia MEK-toimenpiteistä
o Nuorisotyö
o Tempo-orkesteri-toiminta
o OKM:n tasa-arvon rahaan ja muihin koulutukselliseen eriarvoisuuteen liittyvät teemat
o Iltapäiväkerhotoiminnan kokonaisuus: Miten iltapäiväkerhotoiminta toimii? Miten se voisi toimia paremmin?
o Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään
o Tutkimuksia muista kaupungissa toimivista hankkeista, kuten harrastusten Vantaa
· Kaupunkiympäristön toimialaan liittyviä teemoja, kuten aluekehittämissuunnitelmat, maa- ja asuntopolitiikka, infra-investoinnit, aluebrändit ja profiloinnit, osallistuva budjetointi, suuralueiden keskeiset hankkeet sekä taloyhtiöklubi.
Jos edellä mainitut teemat kiinnostavat, pyydän ottamaan yhteyttä allekirjoittaneeseen. |