Minkälaisia digitaalisia tietoresursseja kaupungeilla on saatavilla ja miten niitä pystytään hyödyntämään? Minkälainen on osallistiedon rooli tulevaisuuden digitaalisessa kaupunkisuunnittelussa? Miten suunnitelmatiedolla voidaan ennustaa kaupunkikehitystä? Kaupunkiakatemian huhtikuun aamukahveilla keskusteltiin moninaisen tiedon roolista osana tulevaisuuden digitaalista kaupunkisuunnittelua. Puheenvuorot: -Osallistieto tulevaisuuden digitaalisessa kaupunkisuunnittelussa. Pilvi Nummi, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto -Suunnitelmatiedosta voi ennustaa kaupunkikehitystä. Tutkiva kaupunkisuunnittelija Teemu Jama, Aalto-yliopisto/Qissa -Ajantasaisen tiedon hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa. Tiina Mehtonen, suunnittelija, asemakaavoituspalvelut, Helsingin kaupunki

Kaupunkiakatemian tutkimusvideot pureutuvat kaupunkien ajankohtaisiin haasteisiin ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa. Tässä videossa keskitytään kaupunkiliikkumiseen kolmen huippututkijan voimin. Millaisella liikkumisen ja liikenteen suunnittelulla tuetaan ilmastonmuutoksen ehkäisyä ja siihen sopeutumista? Liittyykö ilmastokestävään kaupunkiliikkumiseen joitain yleisiä vääriä oletuksia? Mihin ilmastotekoihin kaupunkien tulisi kiinnittää erityistä huomiota juuri nyt? Näihin kysymyksiin vastaavat: Professori Milos Mladenovic, Rakennetun ympäristön laitos, Aalto-yliopisto Professori Tuuli Toivonen, Geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsingin yliopisto Apulaisprofessori Claudio Roncoli, Rakennetun ympäristön laitos, Aalto-yliopisto

Mikä on ilmastoasioiden rooli osana varhaiskasvatusta, sekä perus- ja lukiokoulutusta? Miten ilmastokasvatus näkyy opetusohjelmissa? Mitä keinoja kaupungeilla on käytössään ilmastotekojen toteuttamiseksi kasvatus- ja koulutussektorilla? Kaupunkiakatemian marraskuun aamukahveilla keskusteltiin ilmasto-, kestävyys- ja ympäristökasvatuksesta osana kaupunkien kasvatus- ja koulutustehtäviä. Puhujat: -Anna Lehtonen, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto. “Tiekartta kohti osallistavaa ilmastokasvatusta“ -Markus Hilander, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto. “Ilmastokasvatus varhaiskasvatuksesta lukioon” -Anni Törhönen, pedagoginen asiantuntija, Helsingin kaupunki. “KETTU-malli — kestävä tulevaisuus kasvatuksessa“

1 joulukuun, 2022

Miten energiapositiivisia kaupunkialueita rakennetaan meillä ja muualla? Millaista on olla kaupunkilainen energiamurroksen keskellä? Kaupunkiakatemian lokakuun aamukahveilla puhuttiin energiapositiivista kaupunkialueista. Energiapositiiviset alueet, eli alueet jotka tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat, ovat yksi niistä keinoista, joiden avulla kaupungit pyrkivät saavuttamaan ilmastotavoitteitansa. Puhujat: Mari Hukkalainen, erikoistutkija, VTT. “Energiapositiiviset alueet osana ilmastoneutraalien kaupunkien kehittämistä” Kaisa Matschoss, dosentti, Helsingin yliopisto. “Kaupunkilainen energiamurroksen keskellä” Joni Mäkinen, erityisasiantuntija, Espoon kaupunki. “Kaupungin näkökulmia energiapositiivisten alueiden kehittämisestä”

Kaupunkiakatemian tuottamat tutkimusvideot pureutuvat kaupunkien ajankohtaisiin haasteisiin ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa. Tässä videossa keskitytään kaupunkien viheralueisiin kolmen huippututkijan voimin. Miten kaupunkiluonnon avulla voidaan tukea hiilivaraston ja hiilinielujen säilymistä ja kasvattamista? Miten kaupungit voivat viheralueiden suunnittelulla ja hoidolla tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista? Mihin ilmastotekoihin kaupunkien tulisi kiinnittää huomiota juuri nyt? Näihin kysymyksiin vastaavat: Professori Leena Järvi, Ilmakehätieteiden keskus, Helsingin yliopisto, Professori Ranja Hautamäki, Arkkitehtuurin laitos, Aalto-yliopisto, Professori Christopher Raymond, Kestävyystieteiden instituutti (HELSUS), Helsingin yliopisto

Kaupunkiakatemian tuottamat tutkimusvideot pureutuvat kaupunkien ajankohtaisiin haasteisiin ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa. Tässä videossa keskitytään rakennettuun ympäristöön kolmen huippututkijan voimin. Millaisella kaupunkirakentamisella voimme edesauttaa ilmastonmuutoksen ehkäisyä ja siihen sopeutumista? Voiko rakennettu kaupunkiympäristö voi olla hiilineutraali? Mihin ilmastotekoihin kaupunkien tulisi kiinnittää huomiota juuri nyt? Näihin kysymyksiin vastaavat: Professori Seppo Junnila, Rakennetun ympäristön laitos, Aalto-yliopisto Professori Anne Toppinen,Metsätieteiden osasto, Helsingin yliopisto Professori Matti Kuittinen, Arkkitehtuurin laitos, Aalto-yliopisto

Nilay Kilinç: Globaalien osaajien integraatio Pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Nilay Kilinç on muuttotutkimukseen keskittyvä sosiaaliantropologi. Hänen tutkimuksensa tuottaa yleistettävää tietoa, jonka avulla kaupungit voivat kehittää palveluitaan korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. Nilay Kilinç: Integration of global talent in the Nordic capitals. Nilay Kilinç is a social anthropologist who focuses on migration studies. Her research can give cities insights about how they can develop their services for their international highly-skilled residents.

Isabel Ramos Lobato on kaupunkimaantieteilijä, joka tutkii alueellisen eriytymisen suhdetta koulujen eriytymiseen. Hänen tutkimuksensa auttaa kaupunkeja ymmärtämään koulujen tärkeää roolia heikompiosaisilla asuinalueilla, koulujen kohtaamia haasteita, sekä kohdennetun rahoituksen vaikuttavuutta koulujen tukemisessa. Isabel Ramos Lobato is an urban geographer researching the relationship between residential and school segregation. Her research helps cities in understanding schools’ role in disadvantaged urban neighbourhoods, the challenges they face, and how targeted funding might help to support them.

Lasse Tarkiainen on väestötieteilijä/sosiologi, joka tutkii hyvinvointi- ja terveyseroja suomalaisilla asuinalueilla. Hänen tutkimuksensa tuottaa tietoa asuinalueiden eriytymiskehityksestä, sekä siitä minkälaiset prosessit eriytymiskehitykseen ovat johtaneet . Tämä tieto voi auttaa kaupunkeja vastaamaan asuinalueiden eriarvoistumisen haasteisiin. Lasse Tarkiainen is a demographer/sociologist who studies socioeconomic and neighbourhood inequalities in health, mortality and social outcomes. His research builds understanding on how neighbourhood disparity has evolved over time and what kinds of processes cause these inequalities. This knowledge can help cities to better tackle the problems of health inequality.

Yu-Shan Tseng on digitaalisen maantieteen tutkija, joka tutkii ja vertailee digitaalisten alustojen mahdollisuuksia ja rajoituksia kaupunkidemokratian tukemisessa. Hänen tutkimuksensa tuottaa tietoa niistä tavoista, joilla digitaalisia työkaluja voi käyttää tehokkaasti osana kaupunkien osallistavaa päätöksentekoa. Yu-Shan Tseng is a digital/urban geographer, who explores and compares the possibilities and limits of digital platforms for urban democracy. Her research offers new insights on how digital tools can or cannot be used effectively in participatory urban decision-making.

Seona Candy tekee kaupunkien kestävyyteen ja tulevaisuuksiin liittyvää monialaista tutkimusta. Hänen tutkimuksensa auttavat ymmärtämään paremmin kaupunkien viheralueiden merkitystä ja hyötyjä esimerkiksi sosiaalisesti arvokkaina tiloina. Seona Candy does transdisciplinary research relating to urban sustainability and futures. Her research helps in better understanding the importance and utility of urban green spaces also as places of social value.

Anna Zhelnina on sosiologi, joka tutkii kansalaisosallistumisen paikkoja ja työkaluja Helsingin kaupunkikehityshankkeissa. Hänen tutkimuksensa voi antaa kaupungeille uutta ymmärrystä maankäytön suunnitteluun, osallistavaan budjetointiin ja äänestämiseen liittyvien kansalaisosallistamisen tapojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tämän tiedon avulla kansalaisten moninaisuus tulee paremmin huomioiduksi osana kaupungin poliittista elämää. Anna Zhelnina is a sociologist currently researching arenas and tools of civic engagement in urban redevelopment projects in Helsinki. Her research can give cities a better ability to learn and adjust their civic engagement strategies and programs related to land use planning, participatory budgeting or voting. This way cities can make sure that immigrants are included in civic and political life.

Miten kunnat ja yritykset voivat yhdessä edesauttaa kiertotalouden kehittymistä? Miten kestävyysinnovaatioita tukevia markkinoita voidaan rakentaa? Mitä etuja ilmastoteoista on yrityksille? Esitykset: –The role of businesses and municipalities in supporting the transition to circular lifestyles: Angelina Korsunova-Tsaruk, Postdoctoral researcher, University of Helsinki. -Markkinoiden muodostuminen ilmastoinnovaatioille – julkisten hankintojen rooli: Matti Pihlajamaa, Erikoistutkija, VTT. –Hiililaskennasta yritystoimintaa kestävämpien organisaatioiden mahdollistamiseksi: Merli Juustila, CEO, Carbonlink Oy.

Millä tavoilla suunnittelun hallinto mahdollistaa tai estää vähähiilisen ympäristön rakentumista? Miten asukas voi vaikuttaa hiilikädenjäljen kasvattamiseen tilojen käytön avulla? Entä kaupunki tiloja suunnittelemalla? –Maankäytön suunnittelun rooli vähähiilisen kaupungin mahdollistamisessa: Tutkimuskoordinaattori Vesa Kanninen, Helsingin yliopisto. Decarbon-Home. –Urbaanin asuinympäristön hiilikädenjälkipotentiaali: Tohtorikoulutettava Antti Kinnunen, Aalto-yliopisto, rakennetun ympäristön laitos. CO-CARBON. –Vähähiilinen kaupunki – case Vantaa: Ympäristösuunnittelija Marja Vuorinen, Vantaan kaupunki.

3 maaliskuun, 2022

24.11.2021 aamukahveilla tarkastelimme olennaista suomalaisen kaupungin elementtiä – lähiötä. Lähiöiden kehittämiseen liittyy paljon toiveita ja mahdollisuuksia, mutta myös huolia ja epävarmuutta. Miten lähiöiden maine ja niihin liittyvät ennakkoluulot muodostuvat? Miten lähiöitä voidaan täydennysrakentaa ympäristön arvoja ja tilojen käyttötapoja kunnioittaen? Esitykset: Tutkijatohtori Laura Berger, Aalto-yliopisto, Tutkija Anna Koskinen, Tampereen yliopisto, Projektipäällikkö Kai Fogelholm, Espoon kaupunki Valokuva: Janus Orlov / Shutterstock

Kaupunkiakatemian aamukahvit jatkoivat vuoden teeman mukaisesti eriytymisen tarkastelua, tällä kertaa liikkumisen näkökulmasta. Esitykset: Tohtorikoulutettava Oscar Rönnberg, Helsingin yliopisto, Tohtorikoulutettava Anna Kajosaari, Aalto-yliopisto ja Tiimipäällikkö Kaisa Jama, Asemakaavoitus – Helsingin kaupunki. Valokuva: Jussi Hellsten/Helsingin kaupunki

Iäkkäiden köyhyyden ja huono-osaisuuden uudenlaiset ulottuvuudet kaupunkiseudulla: dekaani, sosiaalityön professori Marjaana Seppänen, Helsingin yliopisto; Asuminen ja lähiympäristö ikääntyvän väestön näkökulmasta: tutkijatohtori Ira Verma, Aalto-yliopisto; Urbanage parempaa arkea ikäihmisille: projektipäällikkö Veli Airikkala, Forum Virium; Kuva: Kimmo Brandt/Helsingin kaupunki

Avaussanat: erityisasiantuntija Sanna Koskinen, Suomen Unicef; Lapsiystävällinen elinympäristö: maankäytön suunnittelun professori Marketta Kyttä, Aalto-yliopisto; Lapsiperheanalytiikka ja tekoäly tiedolla johtamisen tukena: hankeasiantuntija Oskari Savisalo, Vantaan kaupunki; Haasteita ja ratkaisuja koulutuksellisen tasa-arvon tukemiseen: väitöskirjatutkija Heidi Huilla, Helsingin yliopisto; Kuva: Sakari Manninen / Vantaan kaupunki

Tikkurilan oppimiskampus: Kiinteistöjohtaja Antti Kari, Vantaan kaupunki Vetovoimaiset kampukset osana kaupunkia: Työ- ja oppimisympäristöjen asiantuntija, filosofian tohtori Suvi Nenonen, Suomen yliopistokiinteistöt

Ethnic retail, a place-maker? A spontaneous making of meanings for the city left-overs! Lecturer, Architect Hossam Hewidy, Aalto University Architecturally, historically and socially valuable shopping center: In the beginning of the new phase, Researcher Juha Vuorinen, Helsinki City Museum

14 syyskuun, 2020

Architecturally, historically and socially valuable shopping center: In the beginning of the new phase, Unit Manager, architect Anri Linden, Urban Environment Division, City of Helsinki Designing future shopping centres – the importance of place and community, Chief Design Officer Hanna Harris, City of Helsinki

14 syyskuun, 2020

Table of 50 ko­ko­si yh­teis­kun­nal­li­set toi­mi­jat kes­kus­te­le­maan kau­pun­gis­tu­mi­ses­ta.