Tekstitykset saa päälle alalaidasta. Esitykset: 1) Tekoälyä vastuullisesti Helsingin kaupungilla, Pasi Rautio, palvelupäällikkö Helsingin kaupunki 2) Älykaupunkiratkaisujen lokalisaation haasteet ja kansainväliset ihmisoikeusvaikutukset, Alina Wernick, tutkija Helsingin yliopisto

Tekstitykset saa päälle alalaidasta. Esitykset: 1) Espoon digiagenda – asiakaslähtöinen kaupunki ja kokeileva kehittäminen, Valia Wistuba, kehittämispäällikkö Espoon kaupunki 2) Kaikkien asukkaiden älykaupunki? Digitaalisen inkluusion merkitys ja käytännön esimerkkejä sen tukemiseksi, Johanna Ylipulli, akatemiatutkija Aalto-yliopisto 3)Miten kaupungit voivat ratkoa ikäihmisten kokemaa digitaalista eriarvoisuutta? Tapaustutkimus Espoosta ja Vantaalta, Riikka Eskola, diplomityöntekijä Aalto-yliopisto

Esitykset: 1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisointi -Itsepalvelun haasteet ja eriarvoisuus. Ulla Buchert, Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto 2) Kognitiivinen saavutettavuus digitaalisissa terveyspalveluissa. Sari Kujala, Vanhempi yliopistonlehtori, Aalto-yliopisto 3) Digitaaliset palvelut senioripalveluissa – haasteet ja mahdollisuudet. Marjukka Pihlajamäki, Digikehittämisen projektipäällikkö, ikääntyneiden palvelut, Helsingin kaupunki 4) Digipalvelujen kehittäminen perhe- ja sosiaalipalveluissa – ajankohtaiset kuulumiset. Maria Kristensen, Digi-projektipäällikkö, perhe- ja sosiaalipalvelut, Helsingin kaupunki

Esitykset: 1) Osallistieto tulevaisuuden digitaalisessa kaupunkisuunnittelussa. Pilvi Nummi, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto 2) Suunnitelmatiedosta voi ennustaa kaupunkikehitystä. Tutkiva kaupunkisuunnittelija Teemu Jama, Aalto-yliopisto/Qissa 3) Ajantasaisen tiedon hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa. Tiina Mehtonen, suunnittelija, asemakaavoituspalvelut, Helsingin kaupunki

Elif Erdogan Öztekin keskittyy tutkimushankkeessaan osallistavan kaupunkisuunnittelun ja kestävyysmurroksen siirtymävaiheen menetelmiin.

Basile Finand tutkii elinympäristöjen pirstoutumisen vaikutusta kaupunkien eliölajeihin. Tavoitteena on ymmärtää, miten viheralueiden ja maiseman aiempi rakenne vaikuttaa nykyisiin kovakuoriaisyhteisöihin Helsingin kaupunkimetsissä.

Niharika Singhin tutkimustyöhön kuuluu hierarkkisen vahvistusoppimisen suunnittelu, joka tarjoaa päätöksentekijöille ja kaupunkisuunnittelijoille uutta tietoa ja välineitä tulevaisuuden kestävien kaupunkien suunnittelua varten. Hänen suunnittelemansa algoritmi toimii hyödyntämällä eri lähteistä, kuten väestö-, ilmanlaatu- ja liikennetiedoista, saatuja tietoja.

Haoxuan Sa keskittyy tutkimuksessaan maahanmuuttajien asumisen kysymyksiin pääkaupunkiseudulla Covid-19 pandemian alusta alkaen.

Kaupunkiakatemian ja Kaupunkitutkimusinstituutti Urbarian järjestämässä seminaarissa 31.5.2023 Tiedekulmassa esiteltiin kaupunkien ja yliopistojen tutkijatohtoriyhteistyön tuloksia sekä uusia vuonna 2023 alkavia tutkimushankkeita. Hankkeiden tuloksia: 00-19.25 Nilay Kilinç: Integration of global talent in the Nordic capitals - The case of highly skilled professionals from Turkey 19.26-33:53 Anna Zhelnina: Democratic engagement and cultural diversity –Russian speaking in Helsinki 33:54-47:58 Yu-Shan Tseng: Digital platforms in urban participation – Omastadi participatory budgeting Uudet hankkeet: 47:59-1:04:48 Elif Erdoğan Öztekin: Transdisciplinary experimentation on participatory city planning 1:04:49-1:21:13 Haoxuan Sa: Immigrants and urban housing diversity: a comparative study of non-native population in the Helsinki metropolitan area 1:21:14-1:32:40 Basile Finand: Effects of urban landscape history on carabid beetle trait and community composition in the urban landscape 1:32:41- 1:45:51 Niharika Singh: AI for sustainable urban development – Case Urban Boulevards

Kaupunkiakatemian tutkimusvideot pureutuvat kaupunkien ajankohtaisiin haasteisiin ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa. Tässä videossa keskitytään kaupunkiliikkumiseen kolmen huippututkijan voimin. Millaisella liikkumisen ja liikenteen suunnittelulla tuetaan ilmastonmuutoksen ehkäisyä ja siihen sopeutumista? Liittyykö ilmastokestävään kaupunkiliikkumiseen joitain yleisiä vääriä oletuksia? Mihin ilmastotekoihin kaupunkien tulisi kiinnittää erityistä huomiota juuri nyt? Näihin kysymyksiin vastaavat: Professori Milos Mladenovic, Rakennetun ympäristön laitos, Aalto-yliopisto Professori Tuuli Toivonen, Geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsingin yliopisto Apulaisprofessori Claudio Roncoli, Rakennetun ympäristön laitos, Aalto-yliopisto

Mikä on ilmastoasioiden rooli osana varhaiskasvatusta, sekä perus- ja lukiokoulutusta? Miten ilmastokasvatus näkyy opetusohjelmissa? Mitä keinoja kaupungeilla on käytössään ilmastotekojen toteuttamiseksi kasvatus- ja koulutussektorilla? Kaupunkiakatemian marraskuun aamukahveilla keskusteltiin ilmasto-, kestävyys- ja ympäristökasvatuksesta osana kaupunkien kasvatus- ja koulutustehtäviä. Puhujat: -Anna Lehtonen, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto. “Tiekartta kohti osallistavaa ilmastokasvatusta“ -Markus Hilander, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto. “Ilmastokasvatus varhaiskasvatuksesta lukioon” -Anni Törhönen, pedagoginen asiantuntija, Helsingin kaupunki. “KETTU-malli — kestävä tulevaisuus kasvatuksessa“

Miten energiapositiivisia kaupunkialueita rakennetaan meillä ja muualla? Millaista on olla kaupunkilainen energiamurroksen keskellä? Kaupunkiakatemian lokakuun aamukahveilla puhuttiin energiapositiivista kaupunkialueista. Energiapositiiviset alueet, eli alueet jotka tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat, ovat yksi niistä keinoista, joiden avulla kaupungit pyrkivät saavuttamaan ilmastotavoitteitansa. Puhujat: Mari Hukkalainen, erikoistutkija, VTT. “Energiapositiiviset alueet osana ilmastoneutraalien kaupunkien kehittämistä” Kaisa Matschoss, dosentti, Helsingin yliopisto. “Kaupunkilainen energiamurroksen keskellä” Joni Mäkinen, erityisasiantuntija, Espoon kaupunki. “Kaupungin näkökulmia energiapositiivisten alueiden kehittämisestä”

Kaupunkiakatemian tuottamat tutkimusvideot pureutuvat kaupunkien ajankohtaisiin haasteisiin ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa. Tässä videossa keskitytään kaupunkien viheralueisiin kolmen huippututkijan voimin. Miten kaupunkiluonnon avulla voidaan tukea hiilivaraston ja hiilinielujen säilymistä ja kasvattamista? Miten kaupungit voivat viheralueiden suunnittelulla ja hoidolla tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista? Mihin ilmastotekoihin kaupunkien tulisi kiinnittää huomiota juuri nyt? Näihin kysymyksiin vastaavat: Professori Leena Järvi, Ilmakehätieteiden keskus, Helsingin yliopisto, Professori Ranja Hautamäki, Arkkitehtuurin laitos, Aalto-yliopisto, Professori Christopher Raymond, Kestävyystieteiden instituutti (HELSUS), Helsingin yliopisto

Kaupunkiakatemian tuottamat tutkimusvideot pureutuvat kaupunkien ajankohtaisiin haasteisiin ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa. Tässä videossa keskitytään rakennettuun ympäristöön kolmen huippututkijan voimin. Millaisella kaupunkirakentamisella voimme edesauttaa ilmastonmuutoksen ehkäisyä ja siihen sopeutumista? Voiko rakennettu kaupunkiympäristö voi olla hiilineutraali? Mihin ilmastotekoihin kaupunkien tulisi kiinnittää huomiota juuri nyt? Näihin kysymyksiin vastaavat: Professori Seppo Junnila, Rakennetun ympäristön laitos, Aalto-yliopisto Professori Anne Toppinen,Metsätieteiden osasto, Helsingin yliopisto Professori Matti Kuittinen, Arkkitehtuurin laitos, Aalto-yliopisto

Nilay Kilinç: Globaalien osaajien integraatio Pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Nilay Kilinç on muuttotutkimukseen keskittyvä sosiaaliantropologi. Hänen tutkimuksensa tuottaa yleistettävää tietoa, jonka avulla kaupungit voivat kehittää palveluitaan korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. Nilay Kilinç: Integration of global talent in the Nordic capitals. Nilay Kilinç is a social anthropologist who focuses on migration studies. Her research can give cities insights about how they can develop their services for their international highly-skilled residents.

Isabel Ramos Lobato on kaupunkimaantieteilijä, joka tutkii alueellisen eriytymisen suhdetta koulujen eriytymiseen. Hänen tutkimuksensa auttaa kaupunkeja ymmärtämään koulujen tärkeää roolia heikompiosaisilla asuinalueilla, koulujen kohtaamia haasteita, sekä kohdennetun rahoituksen vaikuttavuutta koulujen tukemisessa. Isabel Ramos Lobato is an urban geographer researching the relationship between residential and school segregation. Her research helps cities in understanding schools’ role in disadvantaged urban neighbourhoods, the challenges they face, and how targeted funding might help to support them.

Lasse Tarkiainen on väestötieteilijä/sosiologi, joka tutkii hyvinvointi- ja terveyseroja suomalaisilla asuinalueilla. Hänen tutkimuksensa tuottaa tietoa asuinalueiden eriytymiskehityksestä, sekä siitä minkälaiset prosessit eriytymiskehitykseen ovat johtaneet . Tämä tieto voi auttaa kaupunkeja vastaamaan asuinalueiden eriarvoistumisen haasteisiin. Lasse Tarkiainen is a demographer/sociologist who studies socioeconomic and neighbourhood inequalities in health, mortality and social outcomes. His research builds understanding on how neighbourhood disparity has evolved over time and what kinds of processes cause these inequalities. This knowledge can help cities to better tackle the problems of health inequality.

Yu-Shan Tseng on digitaalisen maantieteen tutkija, joka tutkii ja vertailee digitaalisten alustojen mahdollisuuksia ja rajoituksia kaupunkidemokratian tukemisessa. Hänen tutkimuksensa tuottaa tietoa niistä tavoista, joilla digitaalisia työkaluja voi käyttää tehokkaasti osana kaupunkien osallistavaa päätöksentekoa. Yu-Shan Tseng is a digital/urban geographer, who explores and compares the possibilities and limits of digital platforms for urban democracy. Her research offers new insights on how digital tools can or cannot be used effectively in participatory urban decision-making.

Seona Candy tekee kaupunkien kestävyyteen ja tulevaisuuksiin liittyvää monialaista tutkimusta. Hänen tutkimuksensa auttavat ymmärtämään paremmin kaupunkien viheralueiden merkitystä ja hyötyjä esimerkiksi sosiaalisesti arvokkaina tiloina. Seona Candy does transdisciplinary research relating to urban sustainability and futures. Her research helps in better understanding the importance and utility of urban green spaces also as places of social value.

Anna Zhelnina on sosiologi, joka tutkii kansalaisosallistumisen paikkoja ja työkaluja Helsingin kaupunkikehityshankkeissa. Hänen tutkimuksensa voi antaa kaupungeille uutta ymmärrystä maankäytön suunnitteluun, osallistavaan budjetointiin ja äänestämiseen liittyvien kansalaisosallistamisen tapojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tämän tiedon avulla kansalaisten moninaisuus tulee paremmin huomioiduksi osana kaupungin poliittista elämää. Anna Zhelnina is a sociologist currently researching arenas and tools of civic engagement in urban redevelopment projects in Helsinki. Her research can give cities a better ability to learn and adjust their civic engagement strategies and programs related to land use planning, participatory budgeting or voting. This way cities can make sure that immigrants are included in civic and political life.

Miten kunnat ja yritykset voivat yhdessä edesauttaa kiertotalouden kehittymistä? Miten kestävyysinnovaatioita tukevia markkinoita voidaan rakentaa? Mitä etuja ilmastoteoista on yrityksille? Esitykset: –The role of businesses and municipalities in supporting the transition to circular lifestyles: Angelina Korsunova-Tsaruk, Postdoctoral researcher, University of Helsinki. -Markkinoiden muodostuminen ilmastoinnovaatioille – julkisten hankintojen rooli: Matti Pihlajamaa, Erikoistutkija, VTT. –Hiililaskennasta yritystoimintaa kestävämpien organisaatioiden mahdollistamiseksi: Merli Juustila, CEO, Carbonlink Oy.

Millä tavoilla suunnittelun hallinto mahdollistaa tai estää vähähiilisen ympäristön rakentumista? Miten asukas voi vaikuttaa hiilikädenjäljen kasvattamiseen tilojen käytön avulla? Entä kaupunki tiloja suunnittelemalla? –Maankäytön suunnittelun rooli vähähiilisen kaupungin mahdollistamisessa: Tutkimuskoordinaattori Vesa Kanninen, Helsingin yliopisto. Decarbon-Home. –Urbaanin asuinympäristön hiilikädenjälkipotentiaali: Tohtorikoulutettava Antti Kinnunen, Aalto-yliopisto, rakennetun ympäristön laitos. CO-CARBON. –Vähähiilinen kaupunki – case Vantaa: Ympäristösuunnittelija Marja Vuorinen, Vantaan kaupunki.

24.11.2021 aamukahveilla tarkastelimme olennaista suomalaisen kaupungin elementtiä – lähiötä. Lähiöiden kehittämiseen liittyy paljon toiveita ja mahdollisuuksia, mutta myös huolia ja epävarmuutta. Miten lähiöiden maine ja niihin liittyvät ennakkoluulot muodostuvat? Miten lähiöitä voidaan täydennysrakentaa ympäristön arvoja ja tilojen käyttötapoja kunnioittaen? Esitykset: Tutkijatohtori Laura Berger, Aalto-yliopisto, Tutkija Anna Koskinen, Tampereen yliopisto, Projektipäällikkö Kai Fogelholm, Espoon kaupunki Valokuva: Janus Orlov / Shutterstock

Kaupunkiakatemian aamukahvit jatkoivat vuoden teeman mukaisesti eriytymisen tarkastelua, tällä kertaa liikkumisen näkökulmasta. Esitykset: Tohtorikoulutettava Oscar Rönnberg, Helsingin yliopisto, Tohtorikoulutettava Anna Kajosaari, Aalto-yliopisto ja Tiimipäällikkö Kaisa Jama, Asemakaavoitus – Helsingin kaupunki. Valokuva: Jussi Hellsten/Helsingin kaupunki

Iäkkäiden köyhyyden ja huono-osaisuuden uudenlaiset ulottuvuudet kaupunkiseudulla: dekaani, sosiaalityön professori Marjaana Seppänen, Helsingin yliopisto; Asuminen ja lähiympäristö ikääntyvän väestön näkökulmasta: tutkijatohtori Ira Verma, Aalto-yliopisto; Urbanage parempaa arkea ikäihmisille: projektipäällikkö Veli Airikkala, Forum Virium; Kuva: Kimmo Brandt/Helsingin kaupunki

Avaussanat: erityisasiantuntija Sanna Koskinen, Suomen Unicef; Lapsiystävällinen elinympäristö: maankäytön suunnittelun professori Marketta Kyttä, Aalto-yliopisto; Lapsiperheanalytiikka ja tekoäly tiedolla johtamisen tukena: hankeasiantuntija Oskari Savisalo, Vantaan kaupunki; Haasteita ja ratkaisuja koulutuksellisen tasa-arvon tukemiseen: väitöskirjatutkija Heidi Huilla, Helsingin yliopisto; Kuva: Sakari Manninen / Vantaan kaupunki