Tutkimustiedosta tukea kaupunkien liikkumisen suunnitteluun

Väitöskirjatutkija Elias Willberg käsittelee tuoreessa väitöksessään saavutettavuuden muutoksia pääkaupunkiseudulla eri kulkumuodoilla. Kaupunkiakatemia otti tulevan tohtorin pikaiseen haastatteluun uuden pääkaupunkiseudun matka-aikamatriisin julkaisutilaisuudessa, jossa Willberg kertoi enemmän tutkimuksestaan ja sen tuloksista.

Miten tutkimustuloksiasi voitaisiin hyödyntää liikkumisen suunnittelussa?

”Saavutettavuutta ei tulisi mitata pelkästään matka-ajan kautta, mutta ottaen huomioon myös esimerkiksi liikkumisympäristön laadun sekä liikkumisesta syntyvän ympäristökuorman.

Liikkuminen on keskeistä ihmisten sosiaaliselle hyvinvoinnille ja tasa-arvolle, mutta liikennesektorin päästöt ja ympäristökuorma ovat myös erittäin suuria ja paljon korkeampia mitä planeetan rajoissa pysyminen vaatisi. Tästä näkökulmasta meidän tulee pyrkiä maksimoimaan ihmisten saavutettavuus mutta kuitenkin pysyen luonnon rajoissa. Nämä kaksi tavoitetta jäävät valitettavan usein tutkimuksessa ja suunnittelussa erillisiksi, mihin väitöskirjani pyrkii tarttumaan.

Väitöskirja kehittää tapoja mitata saavutettavuutta siten, että mittarit tukisivat paremmin tasa-arvoista suunnittelua. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ihmisten välisen (ikäihminen vs nuorempi aikuinen) ja ajallisen vaihtelun (esim. päivä/yö) parempaa huomioimista etenkin kävelyyn ja pyöräilyn osalta. Väitöskirja kehittää myös tapoja mitata liikkumisen aikaisia ympäristöaltistuksia (esim. melu ja ilmansaasteet) ja nimenomaan sellaisella mittakaavatasolla, joka sopii suunnitteluun.

Uusien paikkatietoaineistojen ja työkalujen kehitys ja saatavuuden parantuminen on tarjonnut paljon mahdollisuuksia tämäntyyppiseen työhön, mutta aineistojen käytössä täytyy olla kriittinen ja niiden vahvuudet ja heikkoudet tulee ymmärtää. Myös tähän olen keskittynyt väitöskirjassani.”

Millaisia vaikutuksia liikenneinfran muutoksilla on pääkaupunkiseudulla?

” Suuret liikennehankkeet luonnollisesti vaikuttavat matka-aikoihin. Sekä länsimetron ensimmäinen osa että jatke ovat parantaneet julkisen liikenteen saavutettavuutta etenkin metroradan suuntaan asemien lähellä matka-aikamatriisista katsottuna. Toisaalta muutos syöttöliikenteeseen on samaan aikaan saattanut hieman pidentää matka-aikoja osalla alueista, jotka ovat kauempana asemista. Paljon tietenkin riippuu mihin kohteeseen matka-aikoja katsotaan. Myös tuoreen itäbaanan vaikutus näkyy puolestaan hieman sujuvoituneena pyöräilynä Itä-Helsingin matka-ajoissa.

Näiden ja muiden pääkaupunkiseudun saavutettavuudessa tapahtuneiden muutoksien tarkastelua pyrimme mahdollistamaan matka-aikamatriisin julkaisulla. https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/digital-geography-lab/paakaupunkiseudun-matka-aikamatriisi-2023

Myös toisenlaisilla ja pienemmillä toimenpiteillä, kuten talviaurauksella on varmasti paikallisia, merkittäviäkin vaikutuksia etenkin kävelyn ja pyöräilyn matka-aikoihin ja -sujuvuuteen, mutta näitä on vaikea ottaa huomioon matka-aikamatriisin kaltaisessa keskiarvoisia matka-aikoja kuvaavassa aineistotuotteessa, koska ne ovat niin paikallisia ja vuodesta riippuvaisia.”

Mitä muutoksia on tapahtunut saavutettavuusmaisemassa?

”Keskimäärin julkisen liikenteen saavutettavuus on hieman parantunut etenkin Helsingin keskustaan mentäessä. Leppävaaraan ja Tikkurillaan mentäessä matka-ajat ovat sekä lyhentyneet että pidentyneet riippuen alueesta, jota tarkastellaan.

Pyöräilyn saavutettavuus näyttäisi matka-ajoilla mitaten parantuneen lähinnä Itä-Helsingin osalta. Pyörä on kilpailukykyinen etenkin lyhyillä matkoilla (max 20min), mutta samaan aikaan on muistettava, että matka-ajan ohella pyöräilyn ja kävelyn valintaan vaikuttaa moni muukin tekijä, etenkin liikkumisympäristön laatu ja turvallisuus.

Auto-saavutettavuuden mittauksessa on uuden matka-aikamatriisimme osalta vielä jotain epävarmuuksia, mutta suuria muutoksia ei näyttäsi tapahtuneen. Auto on edelleen ylivoimaisesti nopein kulkumuoto pääkaupunkiseudulla, paitsi lyhyillä matkoilla, joilla pyörä voi olla yhtä nopea. Lisäksi pääradan ja rantaradan asemien varressa julkinen liikenne voi olla yhtä nopea. Helsingin keskustan autosaavutettavuuteen kantaa ottaen näyttää siltä, että auto on edelleen sinnekin yhtään pidemmillä matkoilla nopeampi kuin muut kulkuneuvot, eikä saavutettavuus näyttäisi huonontuneen viimeisen 4 vuoden aikana. Suhteellisesti autoilun etumatka muihin kulkumuotoihin toki on pienempi Helsingin keskustaan mentäessä, kuin esimerkiksi kehien ostoskeskuksiin mentäessä.”

Mitä väitöksesi kertoo kestävän saavutettavuuden mahdollisuuksista ja haasteista pääkaupunkiseudulla.

”Pääkaupunkiseutu on keskimäärin hyvin saavutettava kävellen ja pyöräillen. Maankäytön tiivistäminen ja monipuolistaminen sekä kävelyn ja pyöräilyn infrahankkeet (esim. Kruunuvuorensilta ja pyöräbaanat) myös tukevat kestävän liikkumisen lisäämistä.

Toisaalta auto-orientoituneen suunnittelun perinne on vahva pääkaupunkisedulla ja Suomessa ylipäänsä, eivätkä suunnittelun periaatteet esim. kulkumuotojen priorisoinnista usein toteudu heikoimpien eduksi, kuten pitäisi. Ks. talvella julkaistu mielipidekirjoituksemme https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009329972.html

Erityisiä haasteita on talviaikaisessa liikkumisessa, etenkin kävely- ja pyöräilymahdollisuuksien turvaamisessa heikommin liikkuville (esim. ikäihmiset, pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa liikkuvat), mikä olisi keskeistä tasa-arvon ja näiden kulkumuotojen edistämisen kannalta.

Myös kävelyn ja pyöräilyn miellyttävyyteen (esim. vihreys, vähäinen melu) tulisi kiinnittää enemmän huomiota suunnittelussa, koska etenkin näillä kulkutavoilla kaupunkiympäristön miellyttävyys on keskeinen tekijä. Isolla osalla Helsingin alueista esimerkiksi turvalliset melurajat ylittyvät pyöräillessä.”

Willberg puolustaa väitöstään perjantaina 2.6. klo 12. Suomen laki- salissa Porthaniassa, osoitteessa Yliopistonkatu 3. Väitöksen näet myös streamin välityksellä täältä

Willbergin opponentti professori Trisalyn Nelson, Univerity of Califormia, Santa Barbara, pitää torstaina 1.6. klo 14:15 luennon otsikolla ”Crowdsourced Data for Active Transportation Planning” Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella salissa Exactum A111. Luento nähtävissä myös streamina täältä.

Willbergin väitöksen löydät täältä.

Tervetuloa molempiin tilaisuuksiin paikan päälle!

Teksti: Eetu Sonck

Kuvat: Elias Willberg