Uutiset

TUTKIMUSKOHTEENA MUUTTUVA MYLLYPURO

13 syyskuuta 2017

Kaupunginosan kehityksen seurantahanke alkaa korkeakouluyhteistyönä

Myllypurossa on toteutettu kaupunginosan kehittämistä ja laajaa kaupunkiuudistamisen projektia jo 1990-luvulta lähtien. Myllypuro tunnetaan jo hyvistä liikuntapalveluistaan ja alueen asuntokanta on muuttunut huomattavasti uuden rakentamisen myötä. Toisaalta esimerkiksi työttömyysaste Myllypurossa on yhä korkea. Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus- ja tilastot -yksikön käynnistämän pitkäaikaisen seurantahankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa alueen kehittymisestä ja muutoksesta pitkällä aikajaksolla. Vuosina 2017–2027 toteutettavan seurannan yhteistyökumppaneina ovat Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston sekä Aalto-yliopiston yhteinen Kaupunkiakatemia-verkosto ja Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Täydennysrakentamisen tai ns. kaupunkiuudistamisen vaikutuksista ja hyödyistä Helsingissä ei vielä juuri ole olemassa kerättyä tietoa. Helsingin kaupungin lähiöprojektin toimintaa sekä 2000-luvun alussa toteutettujen Urban I ja II -ohjelmien vaikutuksia on arvioitu, mutta vasta 2000-luvulla alkanut systemaattinen esikaupunkialueiden täydennysrakentaminen on tuonut asuinalueille näkyvämpiä muutoksia. Myllypuro toimii seurannan kohdealueena esimerkkinä kaupunkiuudistamisen alueesta, johon on panostettu erityisen paljon sekä rakennetun ympäristön että esimerkiksi palvelujen parantamisen kautta. Seurannan tavoitteena on tarkastella alueen kehitystä Helsingin kaupungin tavoitteiden ja toimenpiteiden valossa, mutta myös kannustaa opiskelijoita ja tutkijoita ottamaan Myllypuro mukaan oman tutkimuksen kohdealueeksi, jolloin alueen tapahtumista tai kehityksestä voidaan saada myös sellaista tietoa, jotka eivät ole olleet suoraan kaupungin toimenpiteiden kohteena. Esimerkiksi viheralueiden ja luonnonympäristön roolista pääkaupunkiseudun lähiöiden uudistamisessa on vain vähän tutkimustietoa.

 

Miksi Myllypuro?

Noin 11 000 asukkaan Myllypurossa on meneillään laaja kaupunkiuudistamisen prosessi, kun alueelle toteutetaan merkittävää täydennysrakentamista sekä palvelujen ja toimintojen monipuolistamista. Uusi ostoskeskus on jo valmis, ja metroaseman ympäristöön toteutetaan parhaillaan uutta palvelujen, asumisen ja työpaikkojen keskittymää. Metropolia Ammattikorkeakoulun rakenteilla oleva kampus tuo valmistuessaan alueelle 6 000 opiskelijaa, ja kampuksen sijoittamisella Myllypuroon toivotaan olevan myös positiivista vaikutusta koko itäisen Helsingin työpaikkakehitykseen ja elinkeinotoimintaan. Uuden keskustan lisäksi Myllypuroon nousee uusia pientaloalueita, joista merkittävin on Puu-Myllypuron kaupunkikylä, johon rakentuu noin 2 000 ihmiselle asuntoja vuoteen 2018 mennessä.

Myllypuron esimerkkiä ja siitä kerättyä tietoa voidaan hyödyntää muiden esikaupunkialueiden kehittämisessä. Mitkä toimenpiteet ovat olleet vaikuttavia ja miksi? Tavoitteena on kerätä tietoa esimerkiksi rakennetun ympäristön muutoksista, tilojen käytöstä, asukasvaihtuvuudesta, asukkaiden kokemuksista, palvelujen sijoittumisesta ja kannattavuudesta, alueen maineen ja arvostuksen kehittymisestä, asuntojen hintatasosta sekä kehittämisen vaikutuksista asukas- ja kulttuuritoimintaan.

Seurantahanke on käynnistetty vuoden 2017 aikana koostamalla alueen historiaa sekä kehitystä tilastojen valossa kuvaava Muuttuva Myllypuro – katsaus esikaupunkialueen menneisyyteen ja nykypäivään -raportti, joka on julkaistu syksyllä 2017.  Lisäksi kaksi Helsingin yliopiston opiskelijaa on aloittanut lopputyönsä tekemisen Myllypuron alueen muutokseen liittyen.

 

Mitä tietoa halutaan kerätä?

Kaupunkiakatemian ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen järjestämässä MUUTTUVA MYLLYPURO-työpajassa (22.8.2017) Helsingin kaupungin ja Metropolian työntekijät sekä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat keskustelivat alueen kehitykseen liittyvistä ilmiöistä ja niiden seuraamisesta – minkälaista tietoa tarvitaan ja miten muutosta voidaan mitata?

Helsingin kaupunki kehittää kaikkia esikaupunkialueitaan sekä fyysisen ympäristön että palvelujen osalta, mutta merkittävä osa kehittämistoimenpiteistä on viime vuosikymmenien aikana kohdentunut itäiseen Helsinkiin. Taustalla vaikuttavia syitä ovat olleet esimerkkiisi monien itäisten kaupunginosien yksipuolinen asuntokanta, asukkaiden keskimääräsitä alhaisempi tulo- ja koulutustaso tai korkeampi työttömyys sekä maahanmuuttajataustaisen väestön keskittyminen samoille alueille, joissa asuu myös heikompiosaista kantaväestöä. Kaupungin toimenpiteiden tavoitteena on ollut turvata tasapainoista kaupunkikehitystä, kaventaa kaupunginosien välisiä hyvinvointieroja, nostaa Itä-Helsingin arvostusta asumisen ja sijoittamisen paikkana sekä lisätä alueen elinkeinotoimintaa ja tukea työpaikkakehitystä.

Työpajan tavoitteena oli ideoida Myllypuron alueen kehitykseen ja muutokseen liittyviä tutkimus- ja selvitysteemoja, joita voidaan työstää sekä kaupungin omana työnä että yliopistoyhteistyönä. Työpajan pohjalta valitaan Myllypuron alueella seurattavat muuttujat (2017–2027) sekä tehdään alustava työsuunnitelma seuraaville vuosille. Tilaisuudessa pohdittiin myös seurannan verrokkialueen tarpeellisuutta ja valintaa, ja esimerkiksi Mellunmäki (lähialue, jolla ei ole tehty Myllypuroa vastaavia investointeja) ja Meri-Rastila (jossa alueen ja ostarin uudistaminen alkamassa) nostettiin esille.

Työpajassa keskusteltiin kehityksen eri osa-alueista ja mm. seuraavat aiheet ja mahdolliset mittarit nousivat esille.

 

MYLLYPUROSSA MAHDOLLISESTI SEURATTAVIA ASIOITA JA ILMIÖITÄ:

Palvelurakenne ja elinkeinoelämä

  • Palvelutarjonta ja sen muutos
  • Toimitilojen käyttö ja soveltuvuus, toimijoiden vaihtuvuus
  • Yksityisten toimijoiden investoinnit ja sijoittuminen alueelle (yritysten ja toimipaikkojen lkm)
  • Alueen ostovoima ja asiakaskäyttäytyminen – käytetäänkö lähipalveluita (ostarin asiakasmäärät, liikevaihto)
  • Työpaikkojen määrä ja toimialarakenne, pendelöinti alueelle
  • Hyvinvointipalvelutoimijoiden yhteistyö ja verkostoituminen alueellisesti
  • Miten Metropolian opiskelijat ja henkilökunta käyttävä aluetta?
  • Miten alueen toimijat käyttävä Metropolian tiloja?

Rakennettu ympäristö

  • Täydennysrakentaminen: kaavoitusprosessin sujuvuus ja kesto (asukkaiden muutosmyönteisyyden kehitys)
  • Uusien asuntojen rakentaminen ja menekki

Asukkaat

  • Turvallisuuskokemukset (koettu turvallisuus sekä rikollisuus/järjestyshäiriöt)
  • Identiteetti alueen asukkaana
  • Koulumenestys/koulupudokkuus, lähikouluaste, siirtyminen toisen asteen koulutukseen
  • Asukkaiden tulotason ja työllisyyden kehitys, toimeentulotuen käyttö
  • Syrjäytyneiden aseman muutos/pysyvyys
  • Asukkaiden hyvinvointi ja viihtyminen (erityisesti nuoret ja nuorten näkemys tulevaisuudestaan)
  • Äänestysaktiivisuus
  • Asukasyhdistyksen toiminta-aktiivisuus ja -jäsenmäärät
  • Asukastilaisuuksiin osallistuvien määrät, koulujen vanhempainyhdistysten toiminta
  • Muuttoliike: suunnat, volyymit ja asumisen kesto (mistä muutetaan Myllypuroon, tilastot näyttävät, että asukkaissa on aiempaa parempituloisia sekä korkeammin koulutettuja – onko syynä pelkästään uudet asunnot? muuttajien motiivit)

Alueen maine ja arvostus

  • Asuntojen hinnat ja vuokrat (vrt. lähialueet, muut esikaupunkialueet, HKI keskimäärin)-”spill-over” – efekti (valuuko muutos myös lähialueille)

-joutuvatko asukkaat muuttamaan pois, jos hintataso nousee?

-onko hintojen nousu pelkästään uudisrakentamisen tai putkiremonttikustannusten ansiota

  • Muuttajien motiivit (ulos- ja sisäänmuutto)
  • Alueen ja lähialueiden asukkaiden kokemukset alueen muuttumisesta
  • Medianäkyvyys ja uutisointi

Kaupungin investoinnit alueelle

  • Miten kaupungin alueelle investoimisen vaikutukset näkyvät, mitkä investoinnit ovat selvästi tuottaneet positiivista muutosta?

 

Teksti: Annina Ala-Outinen

Kuva: Sofie Jokinen/Helsingin kaupungin aineistopankki