urbanacademyUutiset

Tiivis kaupunkirakenne, vihreät investoinnit ja Käpylän kokoinen uusi metsä – kaupunkien ratkaisuja ilmastonmuutokseen

4 December 2020

Kaupunkien maankäytön ja kestävän talouden ratkaisuja ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin käsittelevä tilaisuus oli ensimmäinen kolmesta Kaupunkiakatemian Tulevaisuusaamusta, joissa käsitellään kaupunkien tulevaisuuden keskeisimpiä kysymyksiä. Tilaisuudessa käytiin ratkaisukeskeistä ja monitieteistä vuoropuhelua tutkijoiden ja kaupunkien asiantuntijoiden välillä. Puheenvuoroissa korostuivat systeemiset ratkaisut pääkaupunkiseudun väestökasvun ja kestävän kehityksen tavoitteiden yhteensovittamiseksi.

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien työntekijöille suunnattuun webinaariin osallistui noin 150 kaupunkien työntekijää. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa, ja tervehdyksen tilaisuuteen toi Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Kaupunkien näkökulmaa paneelikeskustelussa edustivat johtava maisema-arkkitehti Laura Muukka Vantaan kaupungilta, kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitala Espoon kaupungilta sekä yleiskaavasuunnittelija Alpo Tani Helsingin kaupungilta.

Kaupungit matalahiilisyyden keskiössä

Ensimmäisen esityksen piti Aalto-yliopiston dosentti ja Islannin ylipiston  kestävän rakennetun ympäristön professori Jukka Heinonen. Hän nosti esille matalahiili-illuusion, eli harhakäsityksen kaupunkien matalista hiilipäästöistä, sekä ns. rebound-ilmiön. Rebound-ilmiötä Heinonen havainnollisti yksityisautoilun esimerkillä, jossa auton omistamisesta luopumisella säästetty raha käytetään muuhun kulutukseen, jolloin kokonaispäästöt laskevat hyvin vähän tai ei ollenkaan. Henonen painotti esityksessään huomion kiinnittämistä enemmän kokonaisuuteen ja elinkaarikustannuksiin, joiden kautta kestävät tavat kuluttaa, asua ja liikkua mahdollistuvat. Kaupunkien edustajat pitivät tiivistä rakentamista tärkeänä keinona päästöjen vähentämiseen liikenteen ja energian osalta. Alpo Tani huomautti tiiviin rakekentamisen olevan kaupunkien lisäksi tärkeää  myös alueellisten ja valtakunallisten ilmastotavoitteiden kannalta.

Kestävä talous edellyttää systeemitason muutosta

Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme käsitteli esityksessään kaupunkien mahdollisuutta tukea kestävän talouden murrosta. Halme korosti hallinnan, talouden ja rahoituksen, yksilön ja yhteisön sekä tieteen ja teknologian muodostaman kokonaisuuden merkitystä. Kaupungit näkivät kestävän talouskasvun, energiatehokkuuden ja paikallisuuden korostamisen keinoina kestävyysmurroksen mahdollistamiseen. Pasi Laitala korosti yhteistyötä ja dialogia alueella jo toimivien yritysten kanssa sekä kestävien investointien ja hankintojen merkitystä. Lisäksi hän mainitsi EU:n Green Deal-ohjelman tärkeyden monivuotisen rahoituksen kestävän kasvun edistämiseksi.

Viheralueiden merkitys korostuu tulevaisuudessa

Kolmas esitys, jonka piti kaupunkiekologian dosentti Vesa Yli-Pelkonen Helsingin yliopistosta, käsitteli kaupunkiekosysteemien merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hän nosti esiin kaupunkiviheralueiden kolme tehtävää: ilman viilentäminen, sade- ja hulevesien imeyttäminen sekä hiilen sidonta ja varastointi. Kaupungit tunnistivat viheralueiden arvokkuuden ja ristiriidan, miten huolehtia viheralueista ja samalla rakentaa tiiviisti. Laura Muukka Vantaalta halusi suhteuttaa kaupunkien toimintaa kokonaisuuteen ja havainnollisti laskemalla, että Helsingin valtuustoaloite istuttaa 100 000 puuta vastaa noin Käpylän kokoista metsää. Hän myös korosti uuden ekosysteemipalveluajattelun tärkeyttä ja monipuolisia hyötyjä kaupunkilaisille.

Näin tilaisuuteen osallistujat äänestivät kun heiltä kysyttiin pääkaupunkiseudun tulevaisuudesta.

 

Teksti Pietari Suomela, Kuva Neetta Eriksson