Lähiöhankkeilla tuetaan pääkaupunkiseudun lähiöiden kehittämistä

Lähiöt ovat olennainen osa suomalaisia kaupunkeja. Lähiöihin liittyy paljon toiveita ja mahdollisuuksia, mutta myös huolia ja epävarmuutta. Lähiöt ovat monille arvokkaita elinympäristöjä, mutta ne on nähty myös huolestuttavan eriytymiskehityksen näyttämöinä. Eriytymisen ehkäiseminen on yksi keskeisimmistä tavoitteista lähiöiden kehittämisessä.

Pääkaupunkiseudun kaupungit ovatkin osoittaneet paljon huomiota lähiöalueidensa kehittämiseksi viihtyisiksi ja turvallisiksi kaupunginosiksi. Osana näitä panostuksia Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungeilla, sekä Helsingin yliopistolla ja Aalto-yliopistolla on käynnissä useita lähiöhankkeita, joilla kohdistetaan toimia ja tutkimusta lähiöiden kehittämiseksi. Tässä artikkelissa esitellään Kaupunkiakatemian kumppanikaupunkien- ja yliopistojen hankkeita, jotka ovat osana Ympäristöministeriön lähiöohjelmaa.

Helsinki

Malmin kehittämishankekokonaisuus -hankkeen tavoitteena on peruskorjata ja uudistaa kunnostustarpeessa olevia puistoja ja leikkipuistoja rakennuksineen. Lisäksi kaupunkiympäristön viihtyisyyttä parannetaan istutuksia, ulkokalusteita ja ympäristön rakenteita peruskorjaamalla. Lisäksi julkisten tilojen tilapäistä käyttöä kuntalais- ja kulttuuritoimintaan edistetään mahdollistamalla rakennuksen yhteistilojen varaaminen silloin, kun julkinen palvelutoiminta ei niitä tarvitse. Toimenpiteet kohdistuvat alueen asukkaiden viihtyvyyden ja arjen toiminnan parantamiseen sekä yhteisöllisyyden lisäämiseen.

Malminkartano-Kannelmäen kehittämishankekokonaisuuden tavoitteena on tukea alueiden kehittymistä toimivina, omaleimaisina ja elinvoimaisina paikkoina, jotka asukkaat kokevat omikseen ja joissa erilaiset toimijat haluavat ylläpitää ja kehittää toimintaansa. Hankkeet parantavat Malminkartanon ja Kannelmäen ympäristön viihtyisyyttä ja asukkaiden arjen toiminnallisuutta. Tarkoitus on parantaa ympäristöä toimenpiteillä, joilla tavoitellaan alueiden viihtyisyyden, asemaympäristöissä koetun turvallisuuden ja houkuttelevuuden lisäämistä sekä alueiden kokonaisvaltaista laatutason nostoa.

Mellunkylän kehittämishankekokonaisuuden tavoitteena on parantaa alueen vetovoimaa, lisätä alueen asukkaiden hyvinvointia ja tuoda kansalaisia muualtakin kaupungista harrastamaan ja viihtymään Mellunkylässä. Kehittämiskohteita ovat esimerkiksi kuntoilu- ja virkistyspaikat, istutukset, kalusteet, sekä metroasemien ympäristöt.

Vantaa

Ratikanvarren keskukset -hankekokonaisuuteen kuuluvat keskuksista Hakunilan,
Vaaralan, Länsimäen ja Rajakylän kaupunginosat sekä niitä yhdistävän Vantaan ratikan vyöhyke. Hankekokonaisuuden keskeisinä tavoitteina on lisätä alueen elinvoimaa uudella asumisen täydennysrakentamisella ja Hakunilan keskusta-alueen kehittämisellä sekä lisätä alueen asukkaiden hyvinvointia sekä kaventaa hyvinvointieroja. Tavoitteena on sitoa asuinalueet tehokkaalla joukkoliikenteellä vahvemmin osaksi keskusten verkostoa ja mahdollistaa monipuolinen kiinteistökehittäminen ja täydennysrakentaminen sen vaikutusalueella. Merkittävimpiä kehityskohteita ovat kevyen liikenteen yhteydet, erityisesti pyöräilyn laatureittien kehittäminen. Asumisen hankkeissa painottuvat kohtuuhintainen asuminen ja sujuva arki nykyisille ja tuleville asukkaille.

Länsimäen energiatehokas kaupunkiuudistus -hankekokonaisuuden keskeinen tavoite on lisätä alueen elinvoimaa uudella asumisen täydennysrakentamisella, jossa pääpaino on energiatehokkaassa purkavassa uudistamisessa ja energian varastoinnissa korttelialueilla. Uudella asuntotuotannolla pyritään monipuolistamaan alueen nykyistä asuntokantaa ja vähentämään segregaatiouhkaa. Hanke liittyy läheisesti ratikanvarren keskusten -hankekokonaisuuteen ja tavoitteena on tulevaisuudessa kehittää Länsimäkeä osana monipuolista joukkoliikennekaupunkia.

Radanvarren keskukset -hankekokonaisuuteen kuuluu kolme Vantaan keskusta: Myyrmäki, Martinlaakso ja Koivukylä. Hankekokonaisuuden tavoitteena on keskustojen uudistaminen ja täydennysrakentaminen sekä palvelurakenteen täydentäminen. Keskusta-alueiden palveluita sekä työpaikkoja pyritään lisäämään ja vahvistamaan siten alueen elinvoimaa. Taide, kulttuuri ja yhteisöllisyys näkyvät vahvasti katukuvassa hankealueen perusparannushankkeissa. Asumisen segregaatiota pyritään vähentämään purkavalla lisärakentamisella sekä monipuolistamalla nykyistä asuntokantaa. Alueellisten investointien avulla lisätään alueiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä asukkaiden ulkoilu-, liikunta ja harrastusmahdollisuuksia.

Tikkurilan hyvinvointikeskus -hankkeen kehittäminen toteutuu tulevina vuosina osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja, parannetaan niiden saatavuutta ja yhteensovitetaan palvelut ihmisten tarpeita vastaaviksi.

Espoo

Espoon keskus – tarinasta todeksi -hankkeessa edistetään ja saatetaan loppuun monia alueen viihtyisyyteen ja toimivuuteen liittyviä hankkeita. Espoon keskuksessa kehittämisen painopisteenä on suurten tilahankkeiden lisäksi panostukset infrastruktuuriin, erityisesti puistojen sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien laatuun. Espoon kaupunki kehittää kohdealuetta kokonaisvaltaisesti. Alueelliseen eriytymisen pyritään vaikuttamaan mm. kehittämällä lähipalveluita ja -kouluja, tiivistämällä kumppanuuksia asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kehittämisen keskiössä ovat alueen asukkaat haasteineen, toiveineen ja verkostoineen.

Matinkylä – lähiöstä metrokeskukseksi -hankkeessa Matinkylää kehitetään ja segregaatiota ehkäistään monilla Lähiöohjelmaan kytketyillä toimenpiteillä kokonaisvaltaisesti, ohjelman ja kaupungin strategisten linjausten mukaisesti. Metron vauhdittamaa kaupunkiuudistusta on tarve laajentaa Matinkylän vanhoille kerrostaloalueille ja nivoa peruskorjausikäinen kaupunkirakenne myös lähiympäristön laadun osalta osaksi metrokeskusta. Matinkylän hankekokonaisuuden toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan laajasti oppimisen puitteisiin, palvelu- ja kulttuuritarjonnan vahvistamiseen sekä alueen hiilineutraalisuuden edistämiseen. Kehittämistä tehdään yhdessä asukkaiden ja kumppaneiden kanssa, monipuoliseen ja -arvoiseen tietoon perustuen.

Helsingin yliopisto

Yh­dis­tä­vät pals­tat – vil­je­ly­pals­tat segre­gaa­tion eh­käi­se­mi­ses­sä Van­taan lä­hiöis­sä (Connecting the Plots) on monitieteellinen tutkimushanke, jossa tarkastellaan viljelypalstoja monitoimisena vihreänä infrastruktuurina, jotka lisäävät elinvoimaisuutta ja vähentävät eriarvoistumista Vantaalla. Hankkeessa tutkitaan viljelypalstojen avulla naapuruston asukkaiden välille muodostuvia sosiaalisia suhteita, mutta myös laajemmin viljelypalstojen potentiaalia segregaation ehkäisyssä ja käyttämättömän kaupunkitilan aktivoinnissa.

Yh­den­ver­tai­nen lii­kun­nal­li­nen lä­hiö (YLLI) -hanke on Helsingin yliopiston maantieteilijöiden ja Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteilijöiden yhteinen hanke, jossa tutkitaan esimerkkilähiöiden avulla suomalaisten lähiöiden asukkaiden liikkumista ja erityisesti yhdenvertaista mahdollisuutta erilaisiin liikuntaharrastuksiin, aktiivisiin kulkumuotoihin ja liikunnalliseen elämäntapaan sekä kehitetään työkaluja liikuntapaikkojen suunnittelun tueksi.

Lähiöiden yhteisöllinen resilienssi ja segregaatio -hankkeessa tutkitaan Helsingin asuinalueiden yhteisöllistä resilienssiä koronaepidemian aiheuttamassa kriisissä. Tutkimushankkeessa kysytään, miten asuinalueet eroavat toisistaan yhteisöllisten kriisitoimien suhteen, ja miten nämä toimet vaikuttavat niiden asukkaiden hyvinvointiin. Kuinka eriytynyt kaupunki yhteisöllisen resilienssin suhteen on, ja miten toimijat, etenkin kaupunginhallinto ohjaavana toimijana, voisivat ehkäistä eriytymistä sekä tässä että tulevissa kriiseissä?

Re:Ur­bia – lä­hiöi­den ke­hi­tys­suun­nat ja uu­del­leen­kon­sep­toin­ti 2020-lu­vun segre­goi­tu­vien kau­pun­kien haas­tei­siin -hankkeessa kysytään, millaisia kehityspolkuja lähiöiden sosiaalisessa muutoksessa on 2000-luvulla nähtävissä, ja pyritään tunnistamaan tapoja, joilla lähiöt voivat vastata 2020-luvun haasteisiin yli hallinonalojen ulottuvilla ratkaisuilla. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston monitieteisen hankkeen lähtökohtana on lähiöiden suunnitteluhistoria ja tarve tunnistaa niiden nykytila ja potentiaali. Mikä lähiö nykypäivänä on sosiaalisena ympäristönä ja toiminnan näyttämönä; muuttoliikkeen ja väestöllisen valikoitumisen kohteena; nuorten ja koululaisten elämänympäristönä sekä toiminnallisen kaupungin fyysisenä rakenteena?

Aalto-yliopisto

Lähiöiden kivijalka – Maahanmuuttajayrittäjät osana KaupunkiUudistusta (MAKU-hanke) on tutkimushanke, jossa tutkimusta läpäisee pohdinta siitä, miten erityisesti Lähi-Idästä ja Afrikasta tulleiden maahanmuuttajien kasvava määrä näkyy ja tulisi näkyä lähiöiden kehittämisessä. Miten näiden maahanmuuttajien ääni kuuluu, voi kuulua ja pitäisi kuulua kaupunkiuudistuksessa, sekä erityisesti lähiöiden palveluiden kehittämisessä? Millä tavoin maahanmuuttajien tuottama tila kehittyy ja elää ja toisaalta, mitä se tuottaa kaupungin kehittämisen näkökulmasta?

Lähiöpride- hanke on Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston konsortiohanke, joka toteutetaan vuosina 2021-2022. Hankkeen tavoitteena on edistää lähiöympäristöjen kestävää korjaamista tunnistamalla niiden arvotekijöitä asukkaille ja osallisille. Hankkeessa tutkitaan lähiöihin liitettyjä mielikuvia sekä lähiöiden arkkitehtuuria ja maisema-arkkitehtuuria lähiöidentiteettien rakennusaineena. Hankkeen tulokset ja vaikuttavuus toteutuvat tutkimusartikkeleina, yleistajuisena keskustelualoitteena sekä suunnitteluun ja paikallisyhteisöille suunnattuina työpajoina.

Kaupunkiakatemia jatkaa eriytymisen ilmenemismuotoihin pureutumista kaikille avoimien syksyn aamukahvien sarjassa. Lähiöiden kehittäminen on keskeisessä roolissa eriytymisen ehkäisemisessä, ja lähöistä keskustellaan marraskuun aamukahveilla 24.11. klo 9. Menneisiin aamukahvitapahtumiin voit tutustua tallenteiden kautta täältä. Tervetuloa keskustelemaan!

#kaupunkiakatemia2021 #eriytyväkaupunki

Teksti: Eetu Niemi

Kuva: SKY-FOTO Möller / Helsingin kaupunginmuseo