Eko-kaupunki ja älykäs kaupunki – miten kestävyysmuutos toteutuu kaupungeissa?

Pathways to Sustainability Transformation Science Day 2017

Kaupunkiakatemian ja KEMUT-tutkimushankkeen järjestämässä Miten kestävyysmuutos toteutuu kaupungeissa? –työpajassa (11.5.2017) keskusteltiin kestävyysmuutoksesta kolmen eri osa-alueen kautta: politiikan ja normiohjauksen (political), teknologian kehittymisen (practical) sekä henkilökohtaisen tason kautta (personal). Jotta kestävyysmuutos yhteiskunnassa olisi pysyvää ja vaikuttavaa, muutoksen on tapahduttava kaikilla näillä kolmella tasolla (O’Brien & al. 2013).

Vuosina 2017–18 toteutettavassa KEMUT –tutkimushankkeessa kestävyysmuutosta tarkastellaan Eko-Viikin asuinalueen ja sen asukkaiden arkipäivän kautta: mikä merkitys alueella on kestävyysmuutoksessa? Eko-Viikki rakennettiin vuosina 1998–2004. Helsingin kaupungin tavoitteena oli ohjata eko-kaupunginosan rakentuminen, mutta miltä Eko-Viikki näyttää nykyisten kaupunkisuunnittelun tavoitteiden, rakentamisnormien ja toteutuneen energiankulutuksen valossa?

Kuluttajat toimivat autopilotilla – toimintaympäristön muutoksilla voidaan vaikuttaa

Helsingin yliopiston professori ja tutkimusjohtaja Eva Heiskanen kertoi alustuksessaan kuluttajien roolista kestävyysmuutoksesta. Kuluttajien rooli on tärkeä, koska he voivat olla testaajia ja kehittäjiä ja uuden tekniikan kesyttäjiä. Toisaalta suurin osa kuluttajista toimii arkipäiväisissä suoritteissaan ja valinnoissaan ”autopilotilla” ilman aktiivista pohdintaa valintojen seurauksista. Näin ollen toimintaympäristön muutos ja ohjausvaikutus on erittäin keskeistä kestävälle kulutukselle: toimintaympäristön tulee mahdollistaa ja tukea mahdollisimman hyvin ns. hyvien valintojen tekemistä. Tämä näkemys antaa tärkeän roolin myös kaupungille: kaupunkisuunnittelulla voidaan tukea kestävää kaupunkielämää – vaikkapa lisäämällä turvallisia pyöräreittejä ja kaupunkipyörien palautuspisteitä. Eva Heiskasen mukaan kestävyysmuutostutkimuksessa on toistaiseksi tehty vain vähän arviointia erilaisten ratkaisujen yhteisvaikutuksesta sekä käyttäjien ja toimintaympäristön välisestä vuorovaikutuksesta.

Resepti ohjelmaväsymykseen: nopeammin käytäntöön kokeiluilla

Valtionhallinnossa on tunnistettu tietynlainen pitkien prosessien ja tehottomuuden aiheuttama ohjelmaväsymys, johon vastavoimana on nyt nostettu esiin nopeamman toiminnan kokeilukulttuuri, kertoi tutkija Annukka Berg valtioneuvoston Kokeileva Suomi –hankkeesta.

Kokeilukulttuurin ideana on viedä uusi asia mahdollisimman nopeasti aitoon toimintaympäristöön. Kokeileminen on tapa saada tietoa toimenpiteiden tai muutosten hyödyllisyydestä ja vaikutuksista ennen niiden laajempaa käyttöönottoa. Perinteisistä tutkimus- tai kehittämishankkeista kokeilun erottaa sen oppimiseen tähtäävä luonne sekä epäonnistumisen mahdollisuuden olemassaolo – maailma ei romahda, jos kokeilu osoittautuukin huonoksi. Kokeilu on siis usein pienimuotoista, vaikka myöhemmin sovellusalue tai ryhmä voikin olla hyvinkin laaja – kuten esimerkiksi meneillään olevassa perustulokokeilussa.

Koko kaupunginosa ei voi tämän määritelmän mukaan olla ”kokeilu”, koska kaupungilla ei ole resursseja suunnitella tai rakentaa kokonaista pieleen mennyttä aluetta uudestaan. Eko-Viikki oli kuitenkin aikanaan kokeilualue monen asian suhteen, ja samantyyppistä asuinalue kokeilualustana -mallia toteutetaan parhaillaan esimerkiksi Fiksu Kalasatama -hankekokonaisuudessa. Nykyisessä kestävän kaupungin diskurssissa smart city onkin pitkälti korvannut eco-city –ajattelun: älykkäässä kaupungissa teknologia mahdollistaa ympäristöviisaan elämän ja kestävämmät kulutusvalinnat.  Eko-Viikkiin suunniteltiin aikanaan asuntorakentamisen ratkaisujen, asukkaiden toiminnan ja energiankulutuksen sekä luonnonympäristön vuorovaikutuksen kokonaisuutta. Viikissä yksi osa PIMWAG-ekokriteeristöä, jonka avulla alueen tontit luovutettiin, oli luonnon monimuotoisuustekijöiden huomioiminen alueella sekä ravinnontuotantoon sopivan maa-alan (viljelypalstat) jättäminen osaksi tonttia. Onko älykkäässä kaupungissa luonnonympäristölle sijaa enää muuta kuin viherkatoilla?

Tärkeimmät muutokset: kierrätystietoisuus ja uusiutuvan energian käyttö?

Työryhmissä osallistujat keskustelivat kahdesta kysymyksestä kestävyysmuutoksen eri osa-alueiden osalta (political, practical, personal):

1) Mikä on mielestäsi ollut merkittävin jo toteutunut muutos tai muutostekijä viimeisen 20 vuoden aikana?

2) Mikä on/voisi olla kaupungin rooli muutoksen edistämisessä?

Työryhmissä esille nostetut tärkeimmät muutostekijät ja kaupungin sitä tukevat toimet:

Poliittinen muutos TOP 4

• Muutokset lainsäädännössä: jätelaki, hankintalaki, EU-ympäristödirektiivit, viheralueiden rooli maankäyttö- ja rakennuslaissa
• Rakennusvalvonnan ja rakentamismääräysten tiukentuminen ympäristönäkökulmasta
• Hiilineutraalius/uusiutuvien energialähteiden käyttö strategisena tavoitteena
• Osallistava suunnittelu (avoimuuden lisääntyminen ja mahdollisuus vaikuttaa)

Poliittinen muutos: kaupungin toimet sen edistämisessä TOP 5

• Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen (erityisesti raideliikenne) tukeminen
• Kaupungin rakennuttamat kohteet esimerkkeinä (esim. nollaenergiarakentaminen)
• Viherkattostrategia, hulevesistrategia, luontopohjaiset ratkaisut
• Maankäytön suunnittelulle kestävyystavoitteet (esim. hyvin toteutettu täydennysrakentaminen)
• Rakentamisen ohjaus: ehdot tonttienluovutuksessa

Teknologinen muutos, TOP 5

• Uusiutuvan energian laajamittaisen käytön mahdollistava teknologia
• Alustatalous: internet/mobiiliapplikaatiot ja niiden mahdollistama uusi liiketoiminta
• Jätteiden käsittelyn tehostuminen
• Automaatio (tuotannon tehostuminen)
• LED-valaistus

Teknologinen muutos: kaupungin toimet sen edistämisessä TOP 4

• Uusiutuvien energiamuotojen suosiminen
• Energiansäästökampanjat- ja projektit
• Puhtaan teknologian käyttöönoton tukeminen
• Sähköautoilun mahdollistaminen (latauspaikat)

Henkilökohtainen kestävyysmuutos TOP 6

• Kierrätystietoisuuden ja kierrätyspisteiden lisääntyminen
• Kierto- ja jakamistalouden nousu
• Muutos liikkumisvalinnoissa – erityisesti nuorten kaupunkilaisten autoilun vähentyminen
• Eettisemmät & ekologisemmat valinnat ruokaostoksissa
• Kasviproteiinien hyödyntäminen, kaupunkiviljely
• Kuluttamisen digitalisoituminen/muutos kohti palvelujen kuluttamista

Henkilökohtainen kestävyysmuutos: kaupungin toimet edistämisessä TOP 5

• Kierrätysinfrastruktuurin parantaminen (kierrätyspisteet taloyhtiöihin, asuinalueelle)
• Kaupunki voi tarjota tiloja/muita resursseja esim. kiertotalouden ”noodeiksi”
• Tiivis kaupunkirakenne, joka mahdollistaa esim. paikallisen kierto- ja jakamistalouden
• Tilan jättäminen ravinnontuotannolle kaupungissa
• ”Porkkanoita” esim. lievennys autopaikkanormiin, jos asuintaloon tulee yhteiskäyttöön sähköauto

O’Brien & al. (2015). Climate Change and Development. Teoksessa Climate Change Adaptation –Transforming Paradigms and Practices.

Kuva: Ilmari Fabritius