Asukkaiden arki kartalla – kokemustieto kaupunkisuunnittelussa 25.1.2024

Aika: torstaina 25.1.2024 klo 9–11.15

Paikka: Tiedekulma, Fönster (Yliopistonkatu 4, katutaso) ja etäyhteys

Järjestäjät: Kaupunkiakatemia ja NordGreen-hanke/Aalto-yliopisto

Miten asukkailta kerättyä kokemusperäistä tietoa voidaan hyödyntää kaupunkisuunnittelussa? 

NordForsk-rahoitteisen NORDGREEN-hankkeen tavoitteena on tukea kaupunkien kestävän kehityksen kokonaisvaltaista suunnittelutyötä kehittämällä älykkäitä suunnittelu- ja johtamisratkaisuja tasa-arvoa, terveyttä ja hyvinvointia edistävään kaupunkiin. 

Tilaisuudessa kuullaan Aalto-yliopiston vuosina 2020–2023 toteuttaman pääkaupunkiseudun hankeosion tuloksia. Yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa kerättiin laaja asukasaineisto: kyselyyn vastasi noin 6600 espoolaista, jotka merkitsivät digitaaliselle kartta-alustalle lähes 70 000 itselleen merkityksellistä paikkaa ja kehittämisideaa. 

Ohjelma

 8.30-9 AAMUKAHVI

MITEN ASUKASTIETOAINEISTOT VAIKUTTAVAT SUUNNITTELUUN JA PÄÄTÖKSENTEKOON?

Saana Rossi, väitöskirjatutkija Aalto-yliopisto

Miten vuorovaikutuksen tuloksia ja kyselyaineistoja integroidaan suunnitteluprosesseihin?  Mitkä asiat estävät tai mahdollistavat asukastiedon hyödyntämistä suunnittelussa ja poliittisessa päätöksenteossa? Oppeja karttakyselyaineiston hyödyntämisestä sekä suunnittelijoiden ja poliitikkojen kokemuksista asukasvuorovaikutuksesta ja sen vaikuttavuudesta.

PRIORISOINTIMALLI KOKEMUKSELLISILLE PAIKKATIETOAINEISTOILLE

Marketta Kyttä, professori Aalto-yliopisto

Valtavien paikkatietoaineistojen prosessointi ja suunnittelua hyödyttävän tiedon priorisointi vaatii paljon resursseja. Esittelyssä priorisointimalli, jossa asukkaiden arkipaikkamerkinnät on jaettu käyntitiheyden ja koetun laadun perusteella kehitys- ja ylläpitoprioriteettikategorioihin.

FUNCTIONAL BOUNDARIES OF NEIGHBORHOODS – AN ACIVITY BASED APPROACH

Kamyar Hasanzadeh, university lecturer University of Helsinki

Territorial divisions based on administrative boundaries such as postal codes do not necessarily reflect the everyday reality of residents. In this project we looked at an alternative way of mapping neighborhood boundaries based on the residents’ functional environments and actual use of urban spaces. We discuss this new approach in the light of soft spaces concept and envision how such approaches can provide new information to support the planning.

VUOROVAIKUTUKSEN JATKUMO: SUUNNITTELIJOIDEN JA OSALLISTUJIEN KOKEMUKSIA, CASE ESPOON VIISKORPI

Pilvi Nummi, tutkijatohtori Aalto-yliopisto

Osallistiedon hyödyntäminen läpi suunnitteluprosessin mahdollistaa vuorovaikutuksen jatkumon. Se edellyttää systemaattista tiedon käsittelyä ja kuljettamista prosessissa. Miten suunnittelijat ja osalliset kokivat aiemmin kerätyn osallistiedon hyödyntämisen Espoon Viiskorven vision ja kaavarungon suunnittelussa? 

VIHERALUEIDEN KOETUN LAADUN MALLINTAMINEN ASUKKAIDEN TUOTTAMAN PAIKKATIEDON PERUSTEELLA

Anna Kajosaari, tutkijatohtori Austrian academy of sciences, Institute for urban and regional research

Mitä kyselyaineistojen perusteella voidaan päätellä Espoon viheralueiden koetusta laadusta? Mitkä tekijät ympäristössä vaikuttavat asukkaiden kokemukseen viheralueiden laadusta positiivisesti tai negatiivisesti? Analyysimalli esittelee  lähestymistavan sisällyttää kokemusperäistä asukastietoa viheraluesuunnitteluun. 

Tilaisuuteen voi osallistua Tiedekulmassa tai etäyhteydellä. Linkki tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille.

Huom! Tiedekulmassa on vain muutama paikka jäljellä. Jos tilaisuus on täynnä, voit osallistua etäyhteydellä. 

Ilmoittautuminen tapahtumaan: ILMOITTAUTUMISLOMAKE

Karttakuva: Anna Kajosaari