Aalto-yliopiston opiskelijat ideoivat Espoon alueiden kehittämistä osana opintojaan

Aalto-yliopiston Spatial Planning and Transportation Engineering (SPT) -maisteriohjelman opiskelijaryhmät tekivät toimenpide- ja suunnitteluehdotuksia erilaisten paikkojen kehittämiseksi Espoossa kevättalven 2021 aikana. Tehtävän lähtökohtana olivat Mun Espoo kartalla -kyselyn vastaukset. Kehittämiskohteensa ryhmät valitsivat karttakyselyn tiettyihin paikkoihin kohdentuneiden vastausten muodostamista klustereista. Tällaisia kyselyn ”hotspot” -paikkoja olivat esimerkiksi Leppävaaran asemanseutu, Soukan ostari ja Espoon keskuspuisto.

Kehittämisehdotukset tehtiin opiskelijaryhmien tekemien analyysien pohjalta. Metodeina alueiden analysoimiseksi opiskelijat käyttivät GIS- pehmoGIS-, tilasto-, ja riskianalyyseja sekä skenaariotyöskentelyä, paikan päällä tehtyä arviointia, käyttäytymishavainnointia, haastattelututkimusta ja näiden vertaamista Mun Espoo kartalla -kyselyn vastauksiin.

Mun Espoo kartalla -kyselyyn vastasi huikeat 6600 kaupunkilaista

Mun Espoo kartalla -kyselyssä espoolaiset kertoivat, miltä Espoo tuntuu ja näyttää kaupunkilaisten jokapäiväisessä elämässä. Kyselyyn vastasi noin 6600 espoolaista, jotka merkitsivät digitaaliselle kartta-alustalle lähes 70 000 itselleen merkityksellistä paikkaa ja kehittämisideaa. Kysely toteutettiin Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston välisenä yhteistyönä.

Mun Espoo kartalla -kyselyn tulokset analysoidaan ja viedään osaksi tietokantaa, jonka pohjalta kaupunkia kehitetään. Tämän jälkeen asukkaiden kokemuksellinen tieto ja kehittämisideat ovat kaikkien kaupungin suunnittelutyössä työskentelevien ammattilaisten käytössä. Aineistoa analysoidaan myös Aalto-yliopiston NordGreen-hankkeessa muun muassa lähiympäristön hyvinvointivaikutusten selvittämiseksi.

Oivaltavia kehittämisehdotuksia ja uusia ideoita

Opiskelijat analysoivat yli parikymmentä eri aluetta aina Soukasta Nuuksioon ja Viherlaaksosta Niittykumpuun. Opiskelijat tekivät esimerkiksi päätelmän, että alueen positiivinen ilmapiiri sekä paikan henkilökohtainen merkitys ja toimivuus korreloivat positiivisesti alueen koetun laadun kanssa.  Yhden opiskelijaryhmän havainnon mukaan alueen ympäristöllä oli suurempi vaikutus kuin hyvillä liikenneyhteyksillä siihen, kuinka laadukkaaksi alue koettiin.

Selvitysten perusteella luontoalueen koettuun laatuun vaikuttivat puolestaan, kuinka paljon asukas hyödynsi aluetta ja sen saavutettavuus asukkaan näkökulmasta. Kehittämisehdotuksissa kannustettiinkin Espoon kaupunkia kiinnittämään huomiota luontoalueiden saavutettavuuteen pyörätuolilla, polkupyörällä tai kävellen. Opiskelijat tekivät kehittämisehdotuksia myös muun muassa liikuntapaikkojen kaunistamiseksi, ostareiden julkisivujen korjaamiseksi sekä pyöräilyn ja kävelyn edistämiseksi Espoon eri kaupunginosissa.

Mun Espoo kartalla -kyselyn tulosten mukaan esimerkiksi Leppävaaran juna-aseman seutu koetaan negatiiviseksi paikaksi. Opiskelijat lähtivät kartoittamaan kehittämistehtävässään, miksi kaupunkilaiset kokevat alueen negatiiviseksi. Opiskelijoiden tekemän selvityksen mukaan tekijöitä, jotka vaikuttivat kokemukseen aseman seudusta negatiivisena paikkana olivat alueen korkea melutaso, vehreyden puute, uhkaavan näköiset päihtyneet ihmiset, pimeys, epäpuhtaus, kapeat reitit, matalat katot ja heikosti suunniteltu maankäyttö.

Kehitttämisehdotuksessaan opiskelijat tekivät suunnitelman Leppävaaran aseman alueen uudistamiseksi. Heidän ehdotuksiinsa kuuluivat muun muassa laillisten graffitien tuottaminen aseman seudun julkisivuihin ja illuusion luominen avoimemmasta tilasta, jossa kulkureittien hahmottamista tuettaisiin paikallisten taiteilijoiden tekemän julkisen taiteen avulla. Kehittämissuunnitelma sisälsi lisäksi ehdotuksen tavarakuljetusten uudelleen organisoimiseksi, palveluiden parantamiseksi ja Pohjois-Leppävaarassa sijaitsevan Galleria-ostoskeskuksen kunnostamiseksi.

Teksti ja kuva: Neetta Eriksson

Lähde: Espoon kaupunki ja Aalto-yliopiston SPT-maisteriohjelman luento