Lopputyöaiheita tarjolla Helsingin kaupungilla

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala tarjoaa seuraavia lopputyöaiheita vuonna 2018:
AIHE 1: Kansainväliset esimerkit toimitilojen käyttötarkoituksen muutoksista keskustoissa

Toimitilojen muuttaminen asumiseen on koko Helsinkiä koskeva trendi. Muutoksen vaikutukset ovat erityisesti kantakaupungissa ja kaupunkitalouden kannalta merkittäviä. Muutospaineen taustalla vaikuttavat mm. taloudellinen tilanne, tilatarpeiden tiivistyminen, kiinteistömarkkinoiden muutos sekä ylikuumentunut asuntokysyntä. Kantakaupunki on kuitenkin toimistotilojen kysynnän aluetta nyt ja myös tulevaisuudessa. Helsingin uuden Yleiskaavan tavoitteena on keskustoissa ja kantakaupungissa toiminnallisesti sekoittunut kaupunkirakenne, jossa on sekä asumista että työpaikkoja.

Tavoitteena selvittää:

  • Onko eri maissa lähdetty rajoittamaan toimitilojen käyttötarkoitusten muutoksia asumiseen? Miten se on tehty ja mitä vaikutuksia sillä on ollut? Vai onko annettu markkinoiden hoitaa tilanne?
  • Mikä on ollut vaikutus keskustan työpaikkarakenteeseen: määrään ja uudelleensjoittumiseen?

Yhteydenotot sähköpostitse: Anne Karlsson ( at hel.fi)

 

AIHE 2: Kaupungin rooli ja mallit eri maissa liiketilojen hallinnoinnissa

Kaupunkisuunnittelun tavoitteena on luoda urbaania kaupunkiympäristöä keskustoihin ja kantakaupungin uusille alueille. Kaupunkiympäristön urbaani luonne riippuu hyvin paljon sen toiminnallisesta monipuolisuudesta sekä kaupunkikuvan vilkkaudesta. Keskeisessä roolissa ovat palvelut ja niiden sijoittuminen alueelle. Etenkin kadunvarsiliiketiloilla on suuri merkitys urbaanin ympäristön ja katutilan luomiselle sekä monipuolisten toimintojen mahdollistamiselle. Kivijalkaliiketilojen toteuttuminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Liiketilojen nähdään usein lisäävän kohtuuttoman paljon rakentamisen kustannuksia. Kadunvarsiliiketilojen pelätään jäävän tyhjiksi ja niiden vuokraus koetaan hankalaksi. Suomessa on meneillään hybridirakennusten 3D-kiinteistönmuodostuksen lakimuutosprosessi, joka mahdollistaa osana rakennusta maanpinnan ylä- tai alapuolisen itsenäisen kiinteistön, jonka ulottuvuus määritellään kokonaisuudessaan sekä vaaka- että pystysuunnassa.

Tavoitteena selvittää:

  • Millaisia malleja eri maissa on kivijalkaliiketilojen toteuttamiseen ja mikä kaupungin rooli niissä on?
  • Esim. Wienissä Seesadtissa malli, jossa alueen kivijalkatilat rakennetaan kehittämisyhtiön haltuun ensimmäiseksi 10 vuodeksi ja vuokratasolla voidaan säädellä tilojen kysyntää.
  • Millaisia malleja muualla on kehittää ja hoitaaa (keskitetysti) asuintalojen kivijalassa olevien liiketilojen omistusta, markkinointia ja vuokrausta?

Yhteydenotot sähköpostitse: Anne Karlsson ( at hel.fi)

 

Helsingin kaupungin kaupunkitutkimus ja –tilastot -yksikkö tarjoaa seuraavia lopputyöaiheita vuonna 2018. Kaupunkitutkimus- ja tilastot-yksikkö on tilastojen, tutkimuksen, tietopalvelun ja avoimen datan sekä arkistotoimen asiantuntija- ja vastuuorganisaatio Helsingin kaupungilla.
AIHE 1: Helsinkiläisten koettu turvallisuus

Helsingissä on tehty satunnaisotantaan perustuvina väestökyselyinä turvallisuuskyselyjä kolmen vuoden välein 2003, 2006, 2009, 2012 ja 2015. Vuoden 2015 tutkimuksen aineisto kerättiin joulukuussa 2015 ja tammikuussa 2016. Kysely ajoittui poikkeukselliseen aikaan. Pariisin terroristi-iskut ravisuttivat syksyllä Eurooppaa ja Suomeen tuli lyhyessä ajassa yli 30000 turvapaikanhakijaa.

Vuoden 2015 tutkimukseen vastasi yli 4 000 iältään 15–74-vuotiasta helsinkiläistä, ja kyselyn kohteena olivat nyt ensi kertaa myös maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Kaupunkikehityksen näkökulmasta koettu turvallisuus on tärkeä mittari, joka kertoo paitsi asukkaiden hyvinvoinnista myös alueellisista hyvinvointieroista. Se, miten turvalliseksi koemme asuinalueemme, vaikuttaa päivittäisten liikkumisvalintojen ja muuttopäätösten taustalla.

Vuoden 2015-16 vastauksista on julkaistu tutkimusraportti (http://Kaikesta huolimatta turvallista – Helsingin turvallisuustutkimus 2015 (Vesa Keskinen & Eija Laihinen), mutta kyselylomakkeessa olevia avokysymyksiä ei ole toistaiseksi analysoitu. Lomakkeita on yhteensä 4031, ja niissä noin parituhatta avovastausta. Avokysymykset koskevat mm. oman asuinalueen ja Helsingin turvattomuutta herättäviä paikkoja. Lopputyön näkökulma on tarkennettavissa tietokeskuksen tutkijoiden kanssa.

Yhteydenotot sähköpostitse: tutkimuspäällikkö Katja Vilkama ( at hel.fi)

 

AIHE 2: Myllypuron maine ja imago mediassa

Myllypurossa on toteutettu kaupunginosan kehittämistä ja laajamittaista kaupunkiuudistamisen projektia jo 1990-luvulta lähtien sisältäen mm. täydennysrakentamista, uuden ostarin rakentamisen sekä Metropolian uuden kampuksen sijoittamisen alueelle. Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus- ja tilastot -yksikön käynnistämän pitkäaikaisen seurantahankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa alueen kehittymisestä sekä kaupungin kehittämistavoitteiden tuloksista ja investointien vaikutuksista pitkällä aikajaksolla. Vuosina 2017–2027 toteutettavan seurannan yhteistyökumppaneina ovat Kaupunkiakatemia-verkosto ja Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Tutkittavia asioita/teemoja esim.

  • Miten alueesta kirjoitettu esim. aikajaksolla 2000-2016 (tai muu aikajakso)?
  • Miten media käsittelee aluetta ja sen muutosta, minkälaisista aiheista kirjoitetaan alueeseen liittyen?

Tutkimus tulisi tehdä siten, että se on mahdollista toistaa esim. 5 ja/tai 10 vuoden kuluttua. Kiinnostavia lähteitä olisivat esim. HS, Helsingin Uutiset, iltapäivälehdet, Kauppalehti, Taloussanomat tms. ja sosiaalinen media.

Yhteydenotot sähköpostitse: koordinaattori Annina Ala-Outinen ( at hel.fi) ja tutkimuspäällikkö Katja Vilkama ( at hel.fi)

Kuva: Sofie Jokinen/Helsingin kaupungin aineistopankki.