Asukkaiden näkemyksiä lähiöiden tulevaisuudesta

Lähiöt olivat aikoinaan ratkaisu Helsingissä vallinneeseen asuntopulaan työperäisen tulomuuton vuoksi. Myöhemmin yleisen tulotason nousun myötä elementtitalojen vetovoima hiipui – ja alkoi ns. Nurmijärvi-ilmiö, jossa tavoiteltiin kehyskuntien rivi- ja omakotitaloja. Muuttoliikkeen suuntautuessa muualle lähiöt alkoivat hiljalleen saada mainetta huono-osaisten alueina. Tämä lähiöiden vanhentunut maine onkin suuri ongelma tulevaisuutta ajatellen. Haastatteluissani lähiöiden asukkaat harmittelevatkin, että niin moni ajattelee negatiivisesti lähiöistä, kun tosiasiassa niissä on paljon luonnonläheisyyttä ja rauhallisuutta, jotain mitä ulkopuoliset eivät ehkä ensimmäisenä näe. Jotta lähiöiden tulevaisuus näyttäisi valoisammalta, tulisi lähiöiden mainetta lähteä korjaamaan kohti todellisempaa kuvaa, toivoivat asukkaat.

Moni näkee lähiön tulevaisuuden suurimpana ongelma alueen ränsistymisen. Alueiden rakennuskanta tulisi perusteellisesti korjata viihtyvyyden lisäämiseksi ja positiivisen kehityksen mahdollistamiseksi. Kukaan ei halua muuttaa alueelle jota leimaavat huonon maineen lisäksi lähitulevaisuuden kalliit remontit, huomautti eräs haastattelemistani asukkaista. Tämän hetken paikalliset ongelmat kuten epäviihtyisät ostoskeskukset voisivat kasvojenkohotuksen kautta toimia tulevaisuudessa eräänlaisina interventioina ja paikallisina vetovoimatekijöinä; urbaania aineenvaihduntaa tehostavina ja paikallista kanssakäymistä lisäävinä toimintakeskuksina. Asukkaat kokivatkin, että lähiöiden toimintojen kehittämiseen pitäisi keskittyä enemmän. He olivat huolissaan siitä, että uudisrakentamiskohteet kuten Kalasatama vievät päättäjien huomion ja lähiöiden kehittämissuunnitelmat unohdetaan kokonaan. Lähiöiden kehittäminen on kuitenkin yksi kaupungin tärkeitä tavoitteita lähitulevaisuudessa.

Vuosaaren keskusta kaipaa kasvojenkohotusta ja tiivistämistä, kertovat lähistön asukkaat.

Lähiöillä on haasteita, mutta asukkaat viihtyvät niissä. He kokevat lähiöiden tulevaisuuden valoisaksi, kunhan menneisyyden kahleista päästään irti.  Muutosta kuten täydennysrakentamista samaan aikaan sekä pelätään että toivotaan. Asukkaat toivovat alueelle niin kutsuttua urbaania pöhinää esimerkiksi juuri täydennysrakentamisen kautta, sillä se elävöittäisi alueita. Niin kauan kuin viheralueista ei leikata pois, korostivat asukkaat.

 

Teksti ja kuva: Alexandra Arppe

Kaupunkiakatemian Muuttuvat kaupunginosat, paikalliset voimavarat -kurssi