Lähiöpalveluista ja -aktivismista tukea maahanmuuttajien poliittiseen osallistumiseen

Venäjää, somaliaa, viroa, kiinaa, arabiaa, espanjaa. Monikulttuurisuus on todellisuutta lähiöissä – suurimmassa osassa pääkaupunkiseudun lähiöistä vieraskielisiä on yli 5% asukkaista, ja moni heistä on myös oikeutettu äänestäämään kunnallisvaaleissa. Kuitenkin ulkomaalaistaustaisista äänioikeuttaan käytti Helsingissä vuoden 2012 kuntavaaleissa vain 21%, mikä on yli puolet vähemmän kuin kantasuomalaisten äänestysprosentti. Kuntavaalit ovat erittäin tärkeitä nimenomaan omaan asuinalueensa ja ympäristöönsä vaikuttamisen kannalta, joten ääniaktiivisuudesta voi päätellä ainakin karkeasti asukkaiden kiinnostuksesta oman asuinalueensa kehittämiseen.

Tutkimusten mukaan yksi syy alhaiseen äänestysintoon voi yksinkertaisesti olla maahanmuuttajien tietämättömyys äänioikeudestaan. Lähiöpalveluita voisi aktiivisemmin hyödyntää tiedon välittäjinä ja pystyttää niiden läheisyyteen infotiskejä, joista saisi helposti tietoa vaaleista ymmärrettävällä kielellä. Kirjastoissa voisi vaalien alla toimia jonkinlainen “Vaalikaveriksi maahanmuuttajalle” -välityspalvelu, josta maahanmuuttaja voisi saada itselleen äänestysseuraa. Näin kynnys lähteä vaalipaikalle laskisi, ja samalla syntyisi hyvää yhteistyötä ja suhteita lähiön asukkaiden välille.

Maahanmuuttajien kiinnostus oman asuinalueen ja koko yhteiskunnan kehitykseen vaikuttamiseen syntyy kun he kokevat olevansa täysivaltainen osa yhteiskuntaa. Tämän kokemuksen syntyminen vaatii suvaitsevaisuutta, kunnioitusta ja arkisia monikulttuurisia kohtaamisia, joissa molemman osapuolet oppivat jotain ja muuttuvat vähän. Lähiöissä helposti saavutettava ja suvaitsevaisuuteen kannustava julkinen tila on siis välttämätön. Eri toimijoiden aktiivisuudella on tärkeä rooli maahanmuuttajia osallistavat toiminnan järjestämiseen. Miten olisi esimerkiksi maahanmuuttajayhteisöjen lähikauppiaan kanssa yhdessä järjestetty etnisen ruoan viikko, jossa suomalaisilla ja ulkomaalaistaustaisilla olisi mahdollisuus tutustua toisiinsa uudenlaisen ruoan parissa? Tai lähiön yhteinen kulttuurifestivaali? Haasteena tällaisen toiminnan luomisessa on kuitenkin se, että se kiinnostaa sekä maahanmuuttajia että kantasuomalaisia, ja ettei pelkästään maahanmuuttajiin keskittyminen sivuvaikutuksena eristä heitä lisää. Siteiden rakentaminen kulttuurien välille on tärkeää, jotta maahanmuuttaja-asukkaat pystyisivät paremmin osallistumaan poliittiseen päätöksentekoon ja kaupunkiaktivismiin, ja lähiöiden todellisuudesta kumpuaa maahanmuuttajien kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

                                                                                                                                       Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Teksti: Elizaveta Rusetskaya

Kaupunkiakatemian Muuttuvat kaupunginosat, paikalliset voimavarat -kurssi