Paikkabrändin ja -identiteetin kerroksia Kannelmäen Sitratorilla

Helsingin kaupunki julkisti vuonna 2016 tuoreen brändikonseptinsa nimeltä Brand New Helsinki. Sitä tarkasteltiin Kaupunkiakatemian monitieteisellä tutkimuskurssilla eri näkökulmista – miten esimerkiksi sosiaalinen media, katutaide tai kaupunginosan maine liittyvät paikkojen brändäykseen?

Meidän ryhmämme lähti liikkeelle otsikosta ”kaupunki kaupunginosien maineen ohjaajana ja tukijana”. Kulkeuduimme siitä yhteiskehittelyn ja tutkivan oppimisen vaiheiden kautta lopulliseen konseptiimme: hahmottelimme Kannelmäen Sitratorin tämänhetkistä identiteettiä ja sen suhdetta paikkabrändiin. Työmme edustaa siis perinteistä tutkimuksellista lähestymistapaa kurssin aihepiiriin.

Kurssin työtapoina olivat yhteiskehittely (co-creation) sekä tutkiva oppiminen. Tavoitteena oli löytää aiheeseen uudenlaisia näkökulmia, joista voisivat oppia sekä kurssilaiset että kurssin vetäjät ja yhteistyökumppanit.

Tutkivan oppimisen prosessia noudatellen aloitimme alustavien tutkimuskysymysten hahmottelulla. Ideana oli, että tutkimusaihe ja -kysymykset tarkentuisivat vähitellen kurssin edetessä ja tiedon lisääntyessä. Epävarmuuden sietäminen kuuluu tietysti tällaiseen prosessityöskentelyyn – oli vain luotettava, että aluksi hajanaiselta tuntuva tutkimuskenttä tarkentuisi kyllä. Ja niin kävikin. Rajasimme tarkastelun ensin Kannelmäkeen, sitten Sitratoriin, ja lopulta identiteetistä tuli linssi, jonka läpi päätimme katsoa paikkaa ja sen kerroksia.

Yhteiskehittely toteutui paitsi monitieteisessä ryhmätyössä myös keskusteluissa kurssin sparraajien kanssa. Esittelimme työtämme moneen otteeseen eri aloilta tuleville sparraajille. Keskeneräisen ja varsinkin aluksi kovin hajanaiselta tuntuneen työn esittely ei ollut aina helppoa mutta opetti paljon! Lähiöfestin Katja Lindroosin kommentit esimerkiksi auttoivat selventämään tutkimusotettamme ja sitä miten suhtauduimme Sitratoriin tutkimuskenttänä. Rakel Liekiltä taas saimme vinkkejä sosiaalisen median hyödyntämiseen aineiston keruussa, ja aiemmin kaavailemamme kyselylomake vaihtui joukkoistukseen Facebook-postauksen muodossa. Facebookissa käyty keskustelu muodostuikin lopulta aivan keskeiseksi aineistoksi.

Kolmen ryhmäläisemme taustat ovat kaupunkimaantieteessä, kulttuurintutkimuksessa sekä historiassa. Näkökulmien yhteen sovittaminen onnistui keskustelujen kautta, vaikka teimmekin työtä paljon itsenäisesti. Ryhmätyö muistutti myös miten tärkeää yhteisen näkemyksen muodostamiselle on ajatusten sanominen ääneen. Tutkimustulokset jalostuivat lopulta Laiturilla esiteltyyn posteriin sekä työn teoreettista taustaa kattavammin avaavaan loppuraporttiin.

Teksti ja kuvat: Tuomas Harju, Laura Nykänen & Aliisa Priha