RANNIKKOKAUPUNKIEN HAASTE: PUHTAAMPI ITÄMERI

Meri on olennainen osa Helsingin kaupunkikuvaa ja identiteettiä, ja sen rannat ja saaret muodostavat asukkailleen tärkeitä kotikaupunkiympäristöjä. Kuinka moni helsinkiläinen kuitenkaan arkipäiväissään muistaa ajatella toimillaan olevan vaikutusta koko Itämeren ekosysteemiin? Itämeri voi edelleen huonosti: merialue on matala ja sen laajalla valuma-alueella asuu paljon väestöä, mikä kuormittaa herkkää ekosysteemiä.

ITÄMERIHAASTE on Helsingin ja Turun kaupunkien käynnistämä ja kansainväliseksi toiminnaksi laajentunut verkostoaloite, joka kutsuu organisaatiot sitoutumaan Itämeren suojeluun ja temekään oman Itämeri-toimenpideohjelmansa. Vuonna 2007 julkaistiin ensimmäinen kahden kaupungin yhteinen Itämeri-toimenpideohjelma. Nyt meneillään on toinen toimenpideohjelmakausi (2014–2018), jonka tavoitteet on jaoteltu viiden teeman mukaan: kirkkaat rannikkovedet, hyvinvoiva meriluonto, puhdas ja turvallinen vesiliikenne, suunnitelmallinen vesialueiden käyttö ja aktiivinen Itämeri-kansalaisuus. Samat tavoitteet ovat myös Itämerihaasteen verkostokumppaneiden omien toimenpideohjelmien runko. Tällä hetkellä verkostossa on lähes 250 organisaatiota eri Itämeren maista kunnista yhdistyksiin ja yrityksistä oppilaitoksiin.

Kaupunkiakatemian ja Helsingin kaupungin Itämerihaasteen järjestämässä yhteistilaisuudessa kuultiin Helsingin yliopiston ja Aalto –yliopiston ajankohtaisesta Itämeren suojeluun liittyvästä tutkimuksesta. Tiedeyhteistyön tulisi olla itsestään selvä osa kaikkea yhteiskunnallista toimintaa, mutta ympäristönsuojelua koskevassa kehittämistyössä ja päätöksenteossa tieteellisen tutkimuksen ja yhteiskunnallisten toimijoiden välinen tiedonvaihto ja vuorovaikutus on välttämätöntä.

meri_marihohtari

 

Taloustieteellinen tutkimus ja kustannustehokkaat Itämeri-toimenpiteet

Helsingin kaupunki on vuodesta 2011 alkaen rahoittanut Helsingin yliopistolle sijoitettua Itämeren suojelun ekonomian professuuria, ja viisivuotista professuuria on päätetty jatkaa vuoteen 2021 asti. Taloustieteellinen tutkimus voi auttaa Itämerta erityisesti arvioimalla toimenpiteiden kustannustehokkuutta ja markkinattoman meriympäristön luomia taloudellisia hyötyjä sekä kehittämällä taloudellisten toimijoiden kannustimia Itämeren suojelutyöhön – tavoite puhtaammasta Itämerestä voi olla myös mahdollisuus uudenlaiselle liiketoiminnalle. Professuurin nykyinen haltija Kari Hyytiäinen pitääkin yhtenä professuurin merkittävimmistä saavutuksista  vuonna 2014 valmistunutta kustannus-hyötyanalyysia ravinnekuormituksen vähentämisestä koko Itämeren tasolla. Taloudellisen analyysin avulla saadaan tietoa parhaista toimenpiteistä ja yhteiskunnallisesta ohjauksesta Itämeren ympäristöongelmien ratkaisuun.

Hyytiäisen mukaan Itämeren ympäristöongelmista rehevöityminen on edelleen keskeisin. Ravinnekuormitus on saatu käännettyä vuosikymmenten vesiensuojelutyön seurauksena laskuun ja ensimmäisiä viitteitä ja hyviä uutisia meren tilan paikallisesta paranemisesta on jo saatu. Rehevöitymisen torjunta vaatii kuitenkin vielä pitkäjänteistä työtä, panostusta ja uusien keinojen hakemista ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Samaan aikaan Itämereen kohdistuu lisääntyvän laivaliikenteen takia kasvavia uhkia, joiden torjumiseen tulee suunnata tutkimusta.

Mikromuoveja mereen kaduilta ja kosmetiikasta

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Anna Mikolan mukaan vielä noin 15 vuotta sitten jätevesien käsittelyyn liittyvä tutkimus ja toimenpiteet keskittyivät teollisuusjätevesiin. Suomessa yhdyskuntajätevesiä on puhdistettu jo kymmeniä vuosia tehokkaasti erityisesti happea kuluttavan orgaanisen aineksen ja rehevöittävän fosforin osalta, ja esimerkiksi Helsingin seudulla myös merta rehevöittävää typpeä poistetaan poikkeuksellisen hyvin. Tutkimustiedon ansiosta nykyään ymmärretään kuitenkin paljon paremmin myös yhdyskuntajätevesien merkitys vesistöjen kuormituksessa haitallisten aineiden kannalta; esimerkiksi erilaisten kotitalouskemikaalien ja lääkeaineiden päätymien vesistöihin ja niiden aiheuttamat haitat.

Merien roskat koostuvat 60 – 90 prosenttisesti muovista. Muovit eivät hajoa vesistöissä, vaan säilyvät pitkään ja kerääntyvät ympäristöön. Viimeaikainen tutkimus Aalto-yliopistossa on kohdentunut erityisesti mikromuovien esiintymiseen ja poistumiseen jäteveden puhdistusprosessissa. Mikromuoveilla tarkoitetaan alle 5 mm kokoisia muovikappaleita, joita päätyy vesistöihin esimerkiksi kosmetiikkatuotteista ja keinokuitutekstiileistä. Haitta-aineita ja muoviroskia pystytään nykyään poistamaan jätevesistä melko tehokkaasti, mutta menetelmiä kehitetään koko ajan. Jos muovit ja haitta-aineet jäävät jätevesilietteeseen, lietteen hyötykäytön riskejä pitää arvioida myös tältä kannalta. Aalto-yliopiston tutkijat tekevätkin mm. HSY:n Viikinmäen jäteveden puhdistamon kanssa jatkuvaa yhteistyötä.

Helsingin yliopiston opiskelija Kaisa Pikkarainen kertoi myös omasta gradu-tutkimuksestaan, jonka aiheena on mikromuovien ja muun roskan päätyminen kaupunkialueilta mereen lumen kautta. Kaikki tutkimusta varten Helsingin kaduilta ja lumen vastaanottopaikoilta kerätyt ja analysoidut luminäytteet sisälsivät mikromuoveja, jolloin lumen mereen kaato on myös yksi mahdollinen mikromuovien reitti mereen. Pikkaraisen gradu on osa Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston toteuttamaa, Itämerihaasteen ja Hyytiäisen professuurin puitteissa tehtävää yhteistyötä ja yhteensä neljän Itämeri-teemaisen pro gradu -työn kokonaisuutta.

Tilaisuudessa kuultiin myös kahdeksan Helsingin kaupunkikonsernin toimijan esitykset kaupungin Itämeri-työstä ja saavutuksista vuoden 2016 aikana. Esityksissä kuultiin mm. kansainvälisten risteilyalusten jätevesimaksukannustimista, ympäristökasvatustyöstä sekä Helsingin merellisten alueiden yleissuunnitelman valmistelusta.

Kaikki tilaisuuden esitykset Itämerihaasteen sivuilla:

Linkki: Itämerihaaste/tapahtumat

pisara_sinisella

 

teksti: Annina Ala-Outinen ja Lotta Ruokanen

Kuva: Mari Hohtari/Helsingin kaupungin aineistopankki