Opiskelijat kaupunginosabrändien jäljillä

Kaupunkiakatemian erikoiskurssi ”Brand New Helsinki” tutkii Helsingin uutta brändikonseptia kaupunginosien kehittämisen näkökulmasta. Marraskuussa kurssilaiset jalkautuivat Kalasatamaan, Kannelmäkeen ja Kallioon selvittämään, millaisista tekijöistä kaupunginosien identiteetti ja maine rakentuvat. Kenttätutkimusta tukivat eturivin tutkijoiden ja kaupunkisuunnittelijoiden luennot.

Kalasatamassa Tuomas Hakala Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta sekä Hannu Asikainen ja Anni Bäckman kaupunginkanslian aluerakentamisyksiköstä kertoivat Kalasataman suunnittelun lähtökohdista sekä alueen vetovoimatekijöistä. Keskustelussa pohdittiin muun muassa alueelta väistyvän väliaikaiskäytön suhdetta kaupungin muutokseen ja brändiin, joka rakentuu Helsingin kaupungin konseptissa vaikuttavina paikallisina tekoina ja kohtaamisina.

urban-studies-and-planning_mg_1365

Yhteisötieteilijä Lauri Jäntti ohjasi opiskelijoiden ryhmäyttämistä varten suunniteltuja harjoituksia, joiden tuloksena syntyi muun muassa visuaalinen kartta kurssin aihepiiriin liittyvistä tutkimuskysymyksistä ja käsitteistä. Kurssilaiset saivat myös tilaisuuden tutustua rakenteilla olevaan alueeseen. Jäntti kannusti heitä käyttämään oppainaan omia aistejaan ja kehojaan. Harjoituksen tarkoituksena oli antaa yleiskuva Kalasatamasta sekä herkistää kurssilaiset pohtimaan sitä, millaiset asiat vaikuttavat yksilön toimintaan ja tuntemuksiin kaupunkitilassa. Harjoituksen aikana opiskelijat ja opettajat pohtivat myös sitä, miten ja millä ehdoilla tutkija voi käyttää tutkimusaineistona omia havaintojaan ja kokemuksiaan.

Näkökulmia inspiraatioluennoilta

Kurssilla käytetään tutkivaan oppimiseen perustuvaa menetelmää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kurssin alussa opiskelijaryhmät muotoilevat alustavia ongelmanasetteluja ja tutkimuskysymyksiä, jotka täsmentyvät ja jalostuvat sitä mukaa kuin ryhmien tieto tutkittavista aiheista karttuu. Kurssin aikana ryhmät käyvät läpi useita näkökulmia ja etsivät tietoa monista lähteistä. Opettajien ja luennoitsijoiden roolina on tarjota näkökulmia ja ohjata ryhmien oppimista sekä oppia samalla myös itse.

Monipuolisia näkökulmia tarjoavien inspiraatioluentojen sarjan käynnisti Euroopan historian professori Laura Kolben luento identiteeteistä, brändeistä ja kaupunkilaisuudesta. Kirjallisuustieteen dosentti Lieven Ameel puhui kerronnallisuudesta kaupunkisuunnittelussa ja Kalasataman brändäyksessä. Kaupunginosien kehitystä kontekstualisoi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkönä nelisenkymmentä vuotta toiminut Matti Visanti, joka valotti Helsingin kaupunkisuunnittelun trendejä ja kaupunginosien profilointia eri vuosikymmenillä. Lähiöfestin keulahahmo Katja Lindroos haastoi kurssilaiset pohtimaan brändi-käsitteen merkityksiä ja terävöittämään ryhmätyöideoitaan. Rakel Liekki YLE:n Kioski-ajankohtaisohjelmasta puolestaan jakoi opiskelijoille parhaat some-vinkkinsä ja rohkaisi heitä ajattelemaan sosiaalista mediaa uudenlaisena mahdollisuutena osallistaa ihmisiä ja saada heidät jakamaan mielenkiintoisia juttuja, joiden tekemisessä he ovat itse olleet mukana.

liftaus

Kaupunginosien omaleimaisuuden ja kaupunkiaktivismin juurilla

Kurssin kenttäluennot jatkuivat Kannelmäessä, missä kurssin vastuuopettaja Salla Jokela kertoi alueen meneillään olevasta muutoksesta ja Lauri Jäntti tutustutti opiskelijat kaupunkiliftaukseen aineistonkeruumenetelmänä. Opiskelijat ”liftasivat” ohikulkijoiden mukana Kanneltalolta Kannelmäen vanhalle ostoskeskukselle, jonka tilalle rakennetaan lähitulevaisuudessa uusia asuin- ja liikerakennuksia. Samalla he tutustuivat muun muassa alueen uuteen muraaliin sekä keskustelivat paikallisten asukkaiden kanssa vanhan ostarin purkamiseen liittyvistä suunnitelmista sekä graffititaiteen filosofiasta. Kurssikerta päättyi vanhalle ostarille, jossa pohdittiin halpaan liiketilaan sijoittuvan omaehtoisen pop up  -kulttuurin merkitystä kaupunginosan viihtyisyyden ja identiteetin vaalijana.

piritori

Kaupunkikierros jatkui Kalliossa, missä Jaakko Blomberg ja Maria Luhtaniemi Yhteismaa ry:stä kertoivat Lisää katutaidetta Helsinkiin -projektista sekä kaupunkiaktivismista kaupunginosien kehittämisen välineenä. Katutaidekierroksen jälkeen kurssilaiset kokoontuivat keskustelemaan neljännen sektorin omaehtoisen toiminnan yleistymisestä sekä sen suhteesta kaupungin ja yhteiskunnan muutokseen. Keskustelussa pohdittiin myös sitä, millaisia mahdollisuuksia ja reunaehtoja katutila asettaa kaupunginosien kehittämiselle. Blomberg visioi, kuinka Itä-Pasilasta voitaisiin katutaiteen avulla kehittää ”cool asuinalue”, joka voisi olla jo itsessään monille hyvä syy tulla Suomeen. Blomberg ja Luhtaniemi kannustivat kurssilaisia tutkimaan Helsingin katutaidetta, koska siitä on toistaiseksi niukasti tutkimustietoa.

img_2834

Teksti: Salla Jokela

Kuvat: Ilmari Fabritius, Lauri Jäntti ja Salla Jokela