Miten tehdään vaikuttavaa kaupunkitutkimusta?

Kaupunkiakatemian syyskuussa yhteistyössä Future Earth Suomen kanssa järjestämä Urban Challenges and Possibilities –työpaja toi yhteen kaupungin ja yliopistojen edustajia keskustelemaan tutkimusyhteistyömahdollisuuksista. Osallistujat pohtivat, millaista kaupunkitutkimusta Helsinki tarvitsee ja millaisia nousevia ilmiöitä tutkijat voivat tuoda kaupunkisuunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi.

Vaikuttavassa kaupunkitutkimusyhteistyössä olennaista ovat ajankohtaiset ja kaupungin toimintaan liittyvät aiheet. Vaikuttavuuden näkökulmasta pelkkä hyvä aihe ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan eri toimijoita osallistava tutkimusprosessi. Toimintamalli vaatii kaupungin virkamieheltä osallistumista itse tutkimusprosessiin ja tutkijalta oman työn avaamista yhteiskunnalle projektin eri vaiheissa.

ohjelma

Mitä ovat ne hyvät tutkimusaiheet?

Tilaisuuden avasivat kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara ja yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie, jotka kannustivat visioimaan lennokkaasti Helsingin ja pääkaupunkiseudun tulevia haasteita ja mahdollisuuksia. Tutkimuksen tärkeä tehtävä on auttaa ymmärtämään epävarmuutta ja jatkuvaa muutosta, johon julkishallinnon on pystyttävä reagoimaan.

Helsingin kaupungin työntekijät ja tutkijat pohtivat pienryhmissä pääkaupunkiseudun suurimpia haasteita ja mahdollisuuksia 30 vuoden aikajänteellä sekä kiinnostavia tutkimusteemoja 5 vuoden aikajaksolla. Pitkän aikajakson tarkastelussa korostuivat sosiaaliset haasteet: vanhustenhoito, yksinäisyys, nuorisotyöttömyys, osattomuus ja yhteiskunnan muutos monikulttuuriseksi. Myös ilmastonmuutos, asuntojen hintakehitys ja segregaatio sekä elin- ja asuinympäristöjen muutos tiivistyvässä kaupungissa koettiin keskeisiksi haasteiksi. Haasteiksi mainittiin myös kaupungin kehittämiseen tarvittavien investointien rahoittaminen nopeasti kasvavassa kaupungissa sekä asiantuntijalegitimiteetin heikkeneminen. Osataanko pääkaupunkiseudulla hyödyntää kaupungin ja palveluiden kehittämisestä kiinnostuneita asukkaita ja kansalaisyhteiskuntaa vai ajaudutaanko yhä useammin konflikteihin? Alueen kehittymisen suurimpina mahdollisuuksina pidettiin taloudellisen aktiivisuuden ja tuottavuuden kasvua sekä kaupunkikulttuurin monipuolistumista, kuntarajatonta metropolikehitystä (mm. Helsinki-Tallinna-yhteistyö) sekä tuotantorakenteen ja työelämän muuttumista materiaalisesta ja fyysisestä kohti palveluja ja digitaalisia ratkaisuja.

Seuraavan viiden vuoden aikajaksolla kiinnostavat tutkimusaiheet voidaan työpajan tulosten perusteella niputtaa viiteen kategoriaan, joita ovat:

  • ASUMISEN TULEVAISUUS
  • ARKILIIKKUMINEN
  • MUUTTUVA KAUPUNKIRAKENNE
  • KAUPUNKITUOTTAVUUS
  • SOSIAALINEN MEDIA VUOROVAIKUTUKSEN JA KAUPUNKIAKTIVISMIN ALUSTANA
instagramcapture_5ca25fc6-76a5-40bf-aef9-eab21e6c5849

Asumisen tulevaisuus -teemaan liittyivät esimerkiksi asumispreferenssit (toiveet vs. todelliset muuttopäätökset), asumisen kustannukset ja hintaerojen kasvu, asuntomarkkinoiden segmentoituminen, kaupunginosien eriytyminen negatiivisella (segregaatio) sekä myönteisellä tavalla (omaleimaisuus/identiteetit) sekä sosiaalisen sekoittamisen politiikan vaikutukset (ei vain taloudellisesta näkökulmasta).

Arkiliikkumisen teemasta keskusteltiin erityisesti mobiilidatan keräämisen ja hyödyntämisen näkökulmasta. Miten tietoa asukkaiden tai turistien liikkumisesta voitaisiin paremmin hyödyntää liikennesuunnittelussa tai matkailun kehittämisessä. Muuttuva kaupunkirakenne nostettiin kiinnostavaksi aiheeksi erityisesti tiivistämisen, viheralueiden roolin ja laadun sekä toimitilojen käytön ja sijoittumisen näkökulmasta. Tiivistyvään kaupunkiin liittyy myös kysymys kaupunkituottavuudesta ja kasautumiseduista joista ei toistaiseksi ole tehty juurikaan kotimaista empiiristä tutkimusta.

Sosiaalinen media kiinnostaa erityisesti tutkijoita, mutta se koetaan myös kaupungin puolella tärkeäksi tulevaisuuden työvälineeksi ja vuorovaikutuksen alustaksi. Sosiaalisen median aineistoista ei välttämättä heti osata määritellä miten sieltä kerättävää tietoa tai tuloksia voitaisiin hyödyntää kaupungin kehittämisessä, mutta tutkimukselle pitääkin antaa tilaa löytää jotain uutta, jonka mahdollisuuksista ei vielä tarkalleen tiedetä ennakkoon.

20160922_101601_resized

Vuorovaikutus tutkimushankkeen aikana hyödyllisempää kuin valmiiden tulosten viestiminen

 Future Earth Suomen pääsihteeri Tanja Suni esitteli yhteissuunnittelun ja osallistavan tutkimuksen taustaa ja metodologiaa tarkemmin. Osallistava tutkimus (co-design, co-production) edistää tutkitusti tiedon käyttöönottoa, kun käyttäjät pääsevät mukaan tiedon tuottamisprosessiin ja analysoimaan jo alustavia tuloksia yhdessä tutkijoiden kanssa. Tieto koetaan uskottavammaksi, jos on itse osallistunut hankkeeseen. Käyttäjät tuovat osallistaviin hankkeisiin täydentävää tietoa omista valmistelussa olevista strategioistaan ja hankkeistaan, joihin tutkimus voi sopivassa ajassa tuoda lisävalaistusta. Tutkijat puolestaan pystyvät paremmin kohdentamaan ja muotoilemaan tutkimuksensa tuloksia hyödylliseen ja ymmärrettävään muotoon, kun käyttäjät kulkevat mukana koko hankkeen ajan.

Pienryhmäkeskusteluissa tuotiin toistuvasti esille, että valmiin tutkimuksen viestiminen policy-briefin tai loppuseminaarin avulla on usein liian vähän liian myöhään. Kaupungin edustajat kokivat hankkeiden loppuseminaarit etäisiksi, ja niiden yhteydet meneillään oleviin prosesseihin ovat usein heikot. Moni hanke on suorastaan turha, kun kaupungin hyvin tuntemia lähtökohtia ja reunaehtoja ei ole otettu niissä lainkaan huomioon. Tärkeintä olisi vuorovaikutus hankkeen alussa, kun tutkimuskysymyksiä suunnitellaan ja tutkimusstrategiaa pohditaan.

Myös vuorovaikutus hankkeen aikana koettiin erittäin hyödylliseksi. Monia kaupungin edustajia kiinnostavat ne keskustelut, joita tutkimushankkeen aikana käydään: aineisto saattaa paljastaa ilmiöitä ja signaaleja, joita ei vielä voida julkaista loppuraportissa mutta jotka voivat olla tärkeitä kaupungin strategian ja päätöksenteon kannalta jo nyt.

wp_20160922_10_59_48_rich

Yhteistyössä eteenpäin

Kaupungin oma tietokeskus tutkimus- ja tilastoyksiköineen on pääasiallinen lähde viranomaisten lyhyen tähtäimen tietotarpeisiin. Yliopistotutkimuksella nähtiin kuitenkin tärkeä rooli sekä laajempien näkökulmien että tulevaisuuden ilmiöiden ja kehityssuuntien tutkimisessa. Tutkijoiden ja kaupungin yhteinen skenarointi/visiointi/ennakointifoorumi nähtiin tarpeelliseksi. Mallia voisi ottaa Valtioneuvoston kanslian ja Sitran yhteisestä Kansallisesta ennakointiverkostosta. Myös muita vuorovaikutustapahtumia ja esimerkiksi vuorovaikutuslounaita ehdotettiin järjestettäviksi säännöllisin väliajoin vuoropuhelun ja verkoston luomiseksi ja ylläpitämiseksi.

Lopuksi pohdittiin, mitä hyötyä tutkijoille on yhteistyöstä kaupungin kanssa. Tutkimusmaailmassa itsekin toimineet kaupungin edustajat esittivät, että kaupunki voi tarjota tutkijoille sekä tilastotietoa ja muita aineistoja (esimerkiksi asiakaspalautteita), johon tutkijoilla ei yleensä ole pääsyä että mielekkäitä tutkimuskysymyksiä, joilla opiskelijat ja nuoret tutkijat pääsevät kiinni reaalimaailman kysymyksiin. Tutkijat olivat kiinnostuneita myös ns. hiljaisesta tiedosta sekä ”suljetuista keskusteluista”, jotka ovat sisäpiirin asiantuntemusta, jota vain aiheen parissa työskentelevillä voi olla.

Työpajan tuloksia hyödynnetään Kaupunkiakatemia-yhteistyön teemojen valinnassa: mihin kaupungin ja yliopistojen yhteistyön tulisi keskittyä seuraavien vuosien aikana. Työpajassa sekä muissa kaupungin ja yliopistojen yhteistyöfoorumeissa esille nousseita tutkimusaiheita ja teemoja pyritään jatkokehittämään ja hankkeistamaan tulevissa Kaupunkiakatemian pienryhmätilaisuuksissa vuosina 2016–2017. Tavoitteena on saada liikkeelle vaikuttavia ja monitieteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita, ja tilaisuuksiin kutsutaan asiantuntijoita, virkamiehiä sekä aiheen mukaan myös yritysten ja järjestöjen edustajia.

Teksti: Annina Ala-Outinen/Kaupunkiakatemia ja Tanja Suni/Future Earth Suomi

Future Earth Suomi on globaalimuutostutkimuksen kansalliskomitea edistää Suomessa harjoitettavaa monitieteistä ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa globaalimuutostutkimusta. http://futureearthfinland.fi/

Blogiteksti myös http://futureearthfinland.fi/index.php/home/8-uutiset/94-vaikuttavaa-kaupunkitutkimusta

kuvat: Salla Jokela, Annina Ala-Outinen, Kimmo Brandt/Helsingin kaupungin aineistopankki