Katu muuttuu ilmastoystävällisemmäksi

ilmastokatu
ilmastokatu_yleis2

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on 2000 -luvun keskeinen ratkaistava haaste paitsi poliittisena prosessina myös arkielämän toiminnan ja valintojen näkökulmasta. Ilmastokatu -hankkeessa pyritään pienten tekojen ja paikallisten esimerkkien kautta käynnistämään laajempaa muutosta, jossa haitalliset päästöt ja energiankulutus vähenevät tiiviissä kaupunkiympäristössä.

Helsingin Ilmastokadulla Iso Roobertinkadulla toteutetaan ilmastoystävällistä kaupunkia yhteisenä suunnittelu- ja muotoiluprosessina asukkaiden, kiinteistöjen omistajien ja yritysten kanssa. Hankkeen toteuttavat Helsingin ja Vantaan ympäristökeskukset yhdessä Green Building Councilin, HSY:n Ilmastoinfon ja Aalto-yliopiston kanssa. Kaupunkiakatemian ja Ilmastokadun yhteinen aamukahvi- ja keskustelutilaisuus järjestettiin osana Helsinki Design Weekia (1.-11.9.2016).

Aurinkosähköä ja kaupunkiviljelyä ydinkeskustaan

Ensimmäiset kattoaurinkopaneelit asennettiin Iso-Robertinkadulle kesällä 2016, ja esimerkin toivotaan kannustavan naapuritaloja, naapurikortteleita ja vähitellen myös naapurikaupunginosia panostamaan aurinkosähköön. Aurinkopaneeli-investointi ei ole taloyhtiölle mikään putkiremontti: asennus on nopeaa ja kustannukset jäävät vain muutamiin kymmeniin tuhansiin. HSY:n arvion mukaan noin 5-10 % Helsingin sähköntarpeesta voitaisiin tuottaa aurinkoenergialla. Arkkitehti Pekka Hännisen mukaan katot eivät vielä Helsingissä ole juurikaan hyötykäytössä energiantuotannon tai hiilidioksidia sitovan kasvillisuuden eli viherkattojen näkökulmasta. Ilmastokadulla toteutetaan myös viherpihoja, jotka lisäävät viihtyisyyttä, soveltuvat hulevesien hallintaan sekä mahdollistavat myös pienimuotoisen kaupunkiviljelyn.

ilmastokatu_pekkahamalainen
ilmastokatu_yleis

 

Kuluttaja valitsee harvoin

Ilmastokatu -hankkeeseen kuuluu jo projektivaiheessa myös tutkimusosa, jossa arvioidaan hankkeen vaikuttavuutta. Aalto-yliopiston tutkijan Simo Haanpään mukaan pilotteja ja kehittämishankkeita tarvitaan, jotta esimerkiksi kaupunkiorganisaatiolla on mahdollisuus kokeilla jotain perustyöstä poikkeavaa. Ja hyviä esimerkkitarinoita tarvitaan, jotta asialle saadaan laajempaa näkyvyyttä ja siten asukkaiden ja päättäjien tuki. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Eva Heiskasen mukaan toimintaympäristö ohjaa käyttäytymistä jopa 90 % ajasta. Kuluttajan valinta on siis osittain harhaa: kuluttaja toimii yleensä oppimansa mallin mukaisesti eikä aktiivisesti tee valintoja toimiessaan. Mallioppimisen näkökulmasta muiden esimerkki onkin tärkeää muutoksessa. Muuttamalla toimintaympäristöä voidaan vaikuttaa kuluttamiseen myös yksinkertaisten ja helppokäyttöisten virikkeiden kuten energiaa säästävien mobiilisovellusten tai uusien ”oletusasetusten” kautta. Esimerkiksi Saksassa eräs paikallinen energiayhtiö vaihtoi koko tuotantonsa uusiutuvaan energiaan, ja asukkaiden piti itse halutessaan vaihtaa toiseen energiayhtiöön. Toiminta-alueella vain 1-5 % asukkaista vaihtoi toiseen yhtiöön.

Palvelumuotoilulla tuetaan Ilmastokadun omistajuutta ja toiminnan jatkuvuutta

Ilmastokatu -hankkeessa aletaan syksyllä toteuttaa asukkaiden ja yritysten osallistamista myös palvelumuotoilun keinoin. Deloitten Jukka Isosaaren mukaan vanhan mallin mukaan suunnitteluhankkeissa kehitystiimi valmistelee projektin, palvelu tai tuote lanseerataan ja sen jälkeen jännitetään tuloksia ja käyttäjien palautetta. Palvelumuotoilussa aihetta lähestytään jo heti alusta saakka käyttökokemuksen näkökulmasta ja avataan kehittäminen osallisille jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ilmastokatu -hankkeessa palvelumuotoilijat pyrkivät luomaan omistajuutta Ilmastokatu-brändille ja -toiminnalle, jotta hankkeessa kehitetyt hyvät käytännöt eivät katoaisi. Ilmastokadun asukkaita ja yrityksiä varten luodaan yhdistys ja sille toimintamalli, jotta ilmastoteoista tulisi vakiintunut osa alueen arkipäivää.

ilmastokatu_yleis8
Kuvat: Ilmari Fabritius ja Lilli Linkola