Kaupunki 3.0: The soft is the hard

charles_landry_20052016

Kaupunkiakatemian aamukahvien erityisvieraaksi Helsingin uuteen kaupunginmuseoon saapui 20.5.2016 kaupunki-innovaattori Charles Landry, joka puhui kaupunkien suunnittelun ja kaupunkikulttuurin muutoksesta uuden kirjansa ”The Digitized City” pohjalta. Digitaalisuudesta on tullut kaikkialla läsnä oleva osa kaupunkikulttuuria – kuin jatkuvassa liikkeessä olevaa energiavirtaa tai välttämätöntä hengitysilmaa.

WP_20160520_09_33_46_Pro

Kaupunkikehityksen vaiheiden nimeäminen numeroin 0.0, 1.0, 2.0 ja 3.0 on Landryn mukaan liian yksinkertaistavaa, mutta numeroimalla voidaan hahmottaa sitä miten vaiheet ovat seuranneet toisiaan. Kaupunki 0.0. kuvaa historiallista kaupunkia, jossa esteettiset arvot ohjasivat voimakkaasti etenkin kaupungin keskeisten paikkojen rakentamista. Kaupunki 1.0 oli sotien jälkeisen teollisen ajan tuote, jossa kaupunkia suunniteltiin ensisijaisesti fyysisenä ympäristönä.

Kaupunki 2.0 avautui käyttäjilleen sosiaalisen vuorovaikutuksen foorumina ja koettuna tilana. Kaupunkisuunnittelusta tuli osallistavaa ja mielikuvituksellisempaa, ja esimerkiksi vanhat rakennukset ja hylätyt paikat alkoivat löytää uusia käyttäjiä ja merkityksiä.

WP_20160520_09_35_45_Pro

Kaupunki 3.0 on kaikkien käyttäjiensä yhteisen ideoinnin, muokkauksen ja kyseenalaistamisen tila, jossa suunnittelijan roolina on olla ennemminkin fasilitaattorina kuin projektinjohtajana, kuten esityksen jälkeisessä keskustelussa todettiin. ”Cities are made not built”, Landry kiteytti kaupunkikehittämisen ideologisen muutoksen ydinajatuksen. Mielenkiintoinen ajatus oli myös se, että luovuuden hyödyntäminen kaupunkien taloudellisessa kehityksessä tarvitsisi tuekseen luovan hallinnon (creative bureaucracy), joka olisi tarpeeksi notkea ja avoin. Kaupunkien suunnittelussa ja kehittämisessä vastuuta tulisi jakaa, jolloin erilaisia tahoja ja taitoja saataisiin sitoutettua tekemiseen. Tavoitetila voisi olla ”joustava, vastaanottava, yhteiskehittämiseen tukeutuva sekä mukautuva hallinto”. Moniarvoisuus, jakaminen ja yhteiskehittäminen ovat tämän hetken kaupunkikehittämisen teesejä, joihin myös Kaupunkiakatemian toiminta tähtää.

WP_20160520_09_07_16_Pro

Avoimuus ja jakaminen olivat keskeistä sisältöä myös aamun toisessa esityksessä, joka käsitteli avoimen datan käyttömahdollisuuksia kaupunkikehittämisessä ja -tutkimuksessa. Tanja Lahti Helsingin kaupungin tietokeskuksesta kertoi Helsinki Region Infoshare-portaalista ja sen aineistoista. Jo nyt kenen tahansa saatavilla on suuri määrä erilaisia tilasto- ja paikkatietoaineistoja sekä kaupungin päätöksentekoa ja budjetointia koskevaa dataa. Avoimia aineistoja pyritään koko ajan laajentamaan, ja aineistoja voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän tutkimuksessa ja esimerkiksi yliopistojen opetuksessa. Avoimen datan helppo saatavuus ja maksuttomuus tukevat myös osaltaan yhteiskehittämisen periaatetta sekä monitieteisen tiedon tuottamista, koska aineistot ovat kaikkien käytössä.

Teksti: Annina Ala-Outinen
Kuvat: Salla Jokela