Näkökulmia kaupunkibulevardeihin – seminaarin satoa

kbulvd

Kaupunkiakatemia järjesti 4.5.2016 Näkökulmia kaupunkibulevardeihin -seminaarin Svenska social- och kommunalhögskolanin juhlasalissa. Tilaisuudessa kuultiin seitsemän puheenvuoroa, joita kokoontui kuulemaan runsaat sata osallistujaa. Puheenvuoroissaan Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin kaupungin edustajat ottivat kantaa siihen, miten kaupunkirakennetta tulisi pääkaupunkiseudulla tiivistää ja millaisia näkökulmia tutkimustieto voi tarjota moottoriteväylien bulevardisointisuunnitelmin.

Keskustelu kaupunkibulevardeista käynnistyi Twitterissä heti sen jälkeen kun Helsingin yliopiston professori Mari Vaattovaara oli avannut tilaisuuden.

Ensimmäisessä puheenvuorossa Helsingin kaupungin yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen avasi näkökulmia Helsingin kaupunkirakenteeseen ja kertoi Helsingin uuden yleiskaavan valmistelussa hyödynnetystä tutkimustiedosta. Yleiskaavan alkuvaiheen selvityksissä käsiteltiin muun muassa kaupunkitalouden näkökulmaa, joka tarkoitti käytännössä tasapainoilua maankäytön tiivistämisestä saatavien hyötyjen ja liikenteen kapasiteettiongelmien aiheuttamien haittojen välillä.

Helsingin yliopiston professori Mari Vaattovaara ja Aalto-yliopiston dosentti Anssi Joutsiniemi korostivat, etteivät he vastusta tiivistämistä, mutta kritisoivat ehdotettuja tiivistämisen tapoja ja paikkoja. Joutsiniemi nosti esiin muun muassa alueita yhdistävän katuverkon tärkeyden toimivan kaupunkiympäristön kannalta.

Aalto-yliopiston professori Kimmo Lapintie puhui suomalaisen suunnittelujärjestelmän ominaispiirteistä ja tulevaisuuden ennakoinnista suunnittelussa. Hän kysyi, miten voimme suunnitella siten, että suunnitelma joustaa ennakoimattomissa muutoksissa.

Helsingin yliopiston professori Matti Kortteinen arvioi kaupunkibulevardeja empiirisen sosiaalitutkimuksen näkökulmasta. Hän esitteli Jukka Tuomisen pro gradu -tutkimuksen tuloksia, joiden mukaan korkea ja tiivis rakentaminen ja sekoitettu asukasrakenne laskivat ihmisten asumistyytyväisyyttä Helsingin seudulla vuonna 2012. Kortteisen johtopäätös oli, että koska juuri nämä seikat leimaavat “kaupunkimaista rakentamista”, on vaikea tulkita, että ihmisten arvostukset olisivat “kaupungistuneet” tai että Helsingin menestys muuttoliikettä koskevissa tarkasteluissa johtuisi arvoissa ja asenteissa tapahtuneista muutoksista.

Tutkijatohtori Kati Vierikko Helsingin yliopistosta tarkasteli kaupunkibulevardeja kaupunkiekologian näkökulmasta. Hän esitteli rinnakkain kaupunkibulevardeista esitettyjä väitteitä ja tutkimustietoon perustuvia faktoja. Lopuksi hän kysyi, korvaako kaupunkiluonnon laadullistaminen sen määrän ja onko luova luontokokemus vaarassa kadota.

Seminaarin loppupuheenvuorossa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki kertoi bulevardisointisuunnitelmien taustalla olevista laskelmista. Hän korosti, että suunnitelmien toteutumisen jälkeen Helsingin keskustaan pääsee sujuvasti sama määrä ihmisiä kuin tähänkin saakka, koska liikenne rakentuu pitkälti muun muassa pikaraitioteiden varaan. Sinnemäki muistutti yleisöä myös siitä, että bulevardisoinnissa lähdetään liikkeelle pienien kokeilujen kautta.

Seminaarin jälkeen keskustelu jatkui juhlasalissa ja sen ulkopuolella Kaupunkiakatemian järjestämän kevyen tarjoilun äärellä sekä sosiaalisessa mediassa. Esitysten materiaalit ovat saatavilla Kaupunkiakatemian sivuilta. Keskustelu jatkuu muun muassa Twitterissä aihetunnisteella #kaupunkibulevardit.

KAUPUNKIAKATEMIA 2019

Skip to toolbar